The purpose of this study was to investigate the economic consequences of active labour market measures targeted for those who are difficult to employ; the study was conducted using the cases of rehabilitative work activity and the highest-level increased pay subsidy for third sector employers as test cases. The active labour market policy measures selected as the objects of this study – pay subsidy and rehabilitative work activity – can be seen as social investments relating to active labour policy and active social policy, and aiming at improving the employability of the unemployed. Because both measures are intended for helping job-seekers that require a great deal of support and have several issues with their wellbeing and coping with life, both measures are geared, to a greater extent than other employment services, to social impacts and the strengthening of the participants’ health, wellbeing and civil participation. The method applied and also tested in the study – simple decision model – is founded on economic evaluation. The approach was developed and first applied in Great Britain for the evaluation of mental health promotion and mental illness prevention activities, community capital-building initiatives and social care interventions. This approach enables at least a rough estimate of the economic consequences of measures even when the research data concerning their effectiveness is insufficient. In this approach, outcomes are expressed in terms of money where possible. This study did not try to assign monetary value to wellbeing but it estimated the cost savings in the utilisation of services due to increasing wellbeing. According to the selected approach, in the first phase, we established an understanding on the basis of literature and expert cooperation concerning the pathways that produce the economic consequences of labour market measures. The study identified as many as four pathways: a) employment followed by unemployment benefits being replaced by wages, b) the clarification of the plans for the future of the unemployed and e.g. their starting in education, c) a reduction in the need for social and health services and in the respective costs due to increasing wellbeing, and d) improved everyday management, civil participation and active citizenship followed by wellbeing and benefits to the immediate community. We obtained our data on the probability of employment and the costs and outcomes related to the highest-level increased pay subsidy and rehabilitative work activity from earlier research literature, statistics and labour administration experts. The utilisation of health services and the changes in it were analysed using the data from the study Terveys 2011 (Health 2011) by the National Institute for Health and Welfare (THL). Even though finalised research data were not available for all pathways, it was possible to populate the model and complete the calculations on the employment pathway and also partly on the wellbeing pathway, thereby testing the applicability of the model for the evaluation of the economic consequences of employment promotion measures. A separate evaluation was conducted to investigate the impacts of the measures on the distribution of such income transfer costs and wage costs that are associated with people’s livelihood. The benefits of the highest-level increased pay subsidy exceeded the costs while the costs of rehabilitative work activity exceeded the benefits. Our results can be considered as rough indicators of the economic consequences of the highest-level increased pay subsidy and rehabilitative work activity. The largest payer of employment promotion measures is the state, and the beneficiaries include municipalities and domestic households. If the time spent 5 on rehabilitative work activity is included in calculations as an opportunity cost, it changes the role of households from beneficiaries to payers. To obtain more specific information concerning the economic consequences of employment promotion measures, we must be able to distinguish between the outcomes of employment promotion measures and those of other factors. For purposes of economic evaluation, it is also necessary to systematise the registration and collection of data regarding employment promotion measures and their participants.

Tämän työn tavoitteena oli tutkia vaikeasti työllistyville suunnattujen aktivointitoimenpiteiden vaikutuksiin liittyviä taloudellisia seurauksia käyttämällä esimerkkeinä kuntouttavaa työtoimintaa ja korkeinta korotettua palkkatukea kolmannen sektorin työnantajille.

Tarkastelun kohteiksi valitut toimenpiteet - palkkatuki ja kuntouttava työtoiminta - voidaan nähdä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan liittyvinä sosiaalisina investointeina, joiden tavoitteena on työttömien työllistymisedellytysten parantaminen. Koska molemmat toimenpiteet on tarkoitettu paljon tukea tarvitseville työnhakijoille, joilla usein on myös hyvinvoinnin ja elämänhallinnan vajeita, ovat myös niiden painopisteet muita työvoimapalveluja vahvemmin sosiaalisissa vaikutuksissa, terveyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisessa.

Tutkimuksessa käytetty ja samalla testattu menetelmä - yksinkertainen päätösmalli - perustuu taloudelliseen arviointiin. Lähestymistapaa on kehitetty ja käytetty mielenterveyttä edistävän toiminnan ja paikallisten hyvinvointihankkeiden sekä sosiaalipalvelujen arvioinnissa Isossa-Britanniassa. Lähestymistapa mahdollistaa ainakin karkean arvion vaikutuksiin liittyvistä taloudellisista seurauksista, vaikka tutkimusten tuottamaa vaikuttavuustietoa olisi puutteellisesti. Lähestymistavassa vaikutukset muutetaan mahdollisuuksien mukaan rahamääräisiksi. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan pyritty antamaan rahallista arvoa esimerkiksi hyvinvoinnille, vaan arvioitiin hyvinvoinnin lisääntymisestä aiheutuvia säästöjä palvelujen käytössä.

Lähestymistavan mukaisesti ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin kirjallisuuden ja asiantuntijayhteistyön avulla ymmärrys työvoimapoliittisten toimenpiteiden taloudellisia seurauksia tuottavista poluista. Tutkimuksessa identifioitiin kaikkiaan neljä polkua: työllistyminen ja sitä seuraava työttömyysetuuksien korvautuminen palkalla, työttömänä olleen henkilön tulevaisuudensuunnitelmien selkiytyminen ja esimerkiksi koulutuksen aloittaminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen ja kustannusten väheneminen hyvinvoinnin ja terveyden lisääntymisen seurauksena sekä arjen hallinnan ja osallisuuden vahvistuminen ja aktiivinen kansalaisuus, josta seuraa hyvinvointia ja hyötyä lähiyhteisölle.

Korkeimpaan korotettuun palkkatukeen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät tiedot työllistymisen todennäköisyyksistä, kustannuksista ja vaikutuksista hankittiin aikaisemmasta tutkimuskirjallisuudesta, tilastoista sekä työvoimahallinnon asiantuntijoilta. Terveyspalvelujen käyttöä ja muutoksia analysoitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämän Terveys 2011 -tutkimuksen aineiston avulla. Vaikka kaikkiin polkuihin ei ollut saatavilla joko valmista tutkimustietoa tai aineistoja, pystyttiin malli ”miehittämään” ja laskelmat suorittamaan työllistymis- ja osittain hyvinvointipolun osalta ja siten testaamaan mallin käytettävyyttä arvioitaessa työllistymistä edistävien toimenpiteiden taloudellisia seurauksia. Erikseen tarkasteltiin toimenpiteiden vaikutusta henkilön toimeentuloon liittyvien tulonsiirto- ja palkkakustannusten jakautumiseen.

Korkeimman korotetun palkkatuen hyödyt ylittivät kustannukset, kun taas kuntouttavan työtoiminnan kustannukset olivat suuremmat kuin hyödyt. Tuloksia voidaan pitää karkeina osoittimina korkeimman korotetun palkkatuen ja kuntouttavan työtoiminnan taloudellisista seurauksista. Työllistämistä edistävien toimenpiteiden suurimpana maksajana on valtio ja hyötyjinä kunnat sekä kotitaloudet. Kuntouttavaan työtoimintaan käytetyn ajan huomioiminen vaihtoehtoiskustannuksena muuttaa kotitalouksien roolin saajista maksajiksi. Tarkemman tiedon saamiseksi työllistymistä edistävien toimenpiteiden taloudellisista seurauksista on pystyttävä erottelemaan työllistämistoimenpiteen ja muiden tekijöiden vaikutukset sekä systematisoitava 5 taloudellisessa arvioinnissa työllistymistä edistävistä toimenpiteistä ja