Tämän työn tavoitteena oli tutkia vaikeasti työllistyville suunnattujen aktivointitoimenpiteiden vaikutuksiin liittyviä taloudellisia seurauksia käyttämällä esimerkkeinä kuntouttavaa työtoimintaa ja korkeinta korotettua palkkatukea kolmannen sektorin työnantajille.

Tarkastelun kohteiksi valitut toimenpiteet - palkkatuki ja kuntouttava työtoiminta - voidaan nähdä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan liittyvinä sosiaalisina investointeina, joiden tavoitteena on työttömien työllistymisedellytysten parantaminen. Koska molemmat toimenpiteet on tarkoitettu paljon tukea tarvitseville työnhakijoille, joilla usein on myös hyvinvoinnin ja elämänhallinnan vajeita, ovat myös niiden painopisteet muita työvoimapalveluja vahvemmin sosiaalisissa vaikutuksissa, terveyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisessa.

Tutkimuksessa käytetty ja samalla testattu menetelmä - yksinkertainen päätösmalli - perustuu taloudelliseen arviointiin. Lähestymistapaa on kehitetty ja käytetty mielenterveyttä edistävän toiminnan ja paikallisten hyvinvointihankkeiden sekä sosiaalipalvelujen arvioinnissa Isossa-Britanniassa. Lähestymistapa mahdollistaa ainakin karkean arvion vaikutuksiin liittyvistä taloudellisista seurauksista, vaikka tutkimusten tuottamaa vaikuttavuustietoa olisi puutteellisesti. Lähestymistavassa vaikutukset muutetaan mahdollisuuksien mukaan rahamääräisiksi. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan pyritty antamaan rahallista arvoa esimerkiksi hyvinvoinnille, vaan arvioitiin hyvinvoinnin lisääntymisestä aiheutuvia säästöjä palvelujen käytössä.

Lähestymistavan mukaisesti ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin kirjallisuuden ja asiantuntijayhteistyön avulla ymmärrys työvoimapoliittisten toimenpiteiden taloudellisia seurauksia tuottavista poluista. Tutkimuksessa identifioitiin kaikkiaan neljä polkua: työllistyminen ja sitä seuraava työttömyysetuuksien korvautuminen palkalla, työttömänä olleen henkilön tulevaisuudensuunnitelmien selkiytyminen ja esimerkiksi koulutuksen aloittaminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen ja kustannusten väheneminen hyvinvoinnin ja terveyden lisääntymisen seurauksena sekä arjen hallinnan ja osallisuuden vahvistuminen ja aktiivinen kansalaisuus, josta seuraa hyvinvointia ja hyötyä lähiyhteisölle.

Korkeimpaan korotettuun palkkatukeen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät tiedot työllistymisen todennäköisyyksistä, kustannuksista ja vaikutuksista hankittiin aikaisemmasta tutkimuskirjallisuudesta, tilastoista sekä työvoimahallinnon asiantuntijoilta. Terveyspalvelujen käyttöä ja muutoksia analysoitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämän Terveys 2011 -tutkimuksen aineiston avulla. Vaikka kaikkiin polkuihin ei ollut saatavilla joko valmista tutkimustietoa tai aineistoja, pystyttiin malli ”miehittämään” ja laskelmat suorittamaan työllistymis- ja osittain hyvinvointipolun osalta ja siten testaamaan mallin käytettävyyttä arvioitaessa työllistymistä edistävien toimenpiteiden taloudellisia seurauksia. Erikseen tarkasteltiin toimenpiteiden vaikutusta henkilön toimeentuloon liittyvien tulonsiirto- ja palkkakustannusten jakautumiseen.

Korkeimman korotetun palkkatuen hyödyt ylittivät kustannukset, kun taas kuntouttavan työtoiminnan kustannukset olivat suuremmat kuin hyödyt. Tuloksia voidaan pitää karkeina osoittimina korkeimman korotetun palkkatuen ja kuntouttavan työtoiminnan taloudellisista seurauksista. Työllistämistä edistävien toimenpiteiden suurimpana maksajana on valtio ja hyötyjinä kunnat sekä kotitaloudet. Kuntouttavaan työtoimintaan käytetyn ajan huomioiminen vaihtoehtoiskustannuksena muuttaa kotitalouksien roolin saajista maksajiksi. Tarkemman tiedon saamiseksi työllistymistä edistävien toimenpiteiden taloudellisista seurauksista on pystyttävä erottelemaan työllistämistoimenpiteen ja muiden tekijöiden vaikutukset sekä systematisoitava 5 taloudellisessa arvioinnissa työllistymistä edistävistä toimenpiteistä ja