Työ käsittelee kansanmusiikkiin pohjautuen kontrabasson instrumenttiopetuksessa käytettävien kokonaisvaltaisten opetusmenetelmien avaamista tutkimuksellisella otteella. Työssä tarkastellaan, millä tavalla kansanmusiikkiin painottuvan ja tarkemmin ottaen pelimannimusiikkiin liittyvät taiteelliset ja pedagogiset ilmiöt, kuten soittimen hallinta, kehollisuus, tanssilajien poljento sekä kuulonvaraisuus voivat tukea kokonaisvaltaisia oppimisen prosesseja ja kuinka nämä voidaan tuoda osaksi opetusmateriaalia.

Tarkoituksena on siis selvittää, miten olemassa olevien instrumenttioppaiden ja kansanmusiikin pedagogiset tutkielmat sekä kansanmuusikon kehollinen tietotaito voivat tuottaa kontrabasson instrumenttiopetuksen kansanmusiikkipedagogiikkaa.

Menetelmänä on kirjallisuuden sisällönanalyysi, jota on täydennetty oppimateriaaliesimerkeillä taiteellisen tutkimuksen keinoin. Kirjallisuuskatsaus on kuvaileva ja tutkimus on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa on kirjallisuuskatsaus kolmesta kontrabasson menetelmäoppaasta ja kahdesta pedagogisia ilmiöitä tarkastelevasta kirjallisesta työstä. Toisessa vaiheessa käytetään kirjoittajan omaa tietoutta muusikkona ja kirjallisuusanalyysin havaintojen luomaa synteesiä tuottamalla yhden esimerkin siitä minkälaista kansanmusiikissa käytettävän kontrabasson instrumenttiopetuksen oppimateriaali voisi olla. Tässä työssä käydyt kolme kontrabasson menetelmäkirjaa luovat yhdessä erittäin kattavan tietopaketin kontrabasson monimuotoisesta sekä tukevat vankkaa teknistä osaamista, ja tämän tutkimuksen perusteella näistä kirjoista löytää apua useisiin teknisiin haasteisiin, mihin opiskelija, muusikko tai pedagogi voi työelämässä kohdata. Kirjallisuusaineisto ei kuitenkaan kata vielä sitä tarvetta, joka kontrabasson instrumenttiopetuksessa on, eli ohjelmiston kartuttaminen. Työ voi toimia jonkinlaisena keskustelun avauksena jatkotutkimukselle, sekä avata sitä, kuinka kontrabasson opetusmateriaali saadaan vastaamaan jatkossa instrumenttiopetuksen vaatimuksiin kansanmusiikissa.