Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelin käyttäjäkeskeisen kääntämisen (UCT) iteratiivisen käännösprosessin hyödyntämistä omassa käännöstyössäni. Käyttäjäkeskeisen käännösmenetelmän työkaluilla kykenin tehokkaasti suunnittelemaan ja luomaan helposti lähestyttävän teknisen alan testiraportin. Testiraportti on suunnattu Euroopan markkinoille, jossa kohdeyleisö koostuu eri kansallisuuksista ja on saatavilla jokaiselle. Sen vuoksi käännöksen on oltava ymmärrettävyydeltään yksinkertainen ja selkeä kenelle tahansa. Käännösasiakkaan, persoonien ja kohdeyleisön edustajien palautteet korostivat käännöksen käytettävyysongelmia. Tässä tutkielmassa käännän testiraportin kerran ja sen jälkeen tutkin, kuinka käytettävyyttä voidaan parantaa palautteen perusteella.

Ensimmäisen kerran käännän testiraportin käyttäen apuna itse luomiani persoonia, jotka edustavat kansainvälistä kohdeyleisöä. Lisäksi ensimmäinen käännösversio pohjautuu tekniikan alan standardiin Simplified Technical English, jonka tarkoitus on yksinkertaistaa englannin kieltä. Toisessa käännösversiossa käännösstrategia pohjautuu Vinay ja Darbelnet’n käännösmenetelmiin kirjaimellisen ja vapaan kääntämisen näkökulmasta. Toisessa käännösversiossa huomioin luokitteluista lainaamisen, käännöslainan, sanasanaisen käännöksen, transposition ja modulaation.

Tutkimuksessa selvisi, että käyttäjäkeskeisen kääntämisen iteratiiviset heuristiset arvioinnit ovat erittäin hyödyllisiä vastaanottajan kannalta. Jokainen arviointi ja palaute nosti esiin uuden näkökulman käytettävyyden parantamisen kannalta. Lisäksi yhdistämällä osia käyttäjäkeskeisen kääntämisen eri työkaluista pystyin käännöstyössä fokusoimaan eri asioihin – tämä ei vaatinut aikaa mutta ehkä vähän vaivaa.