Psykologian terminologiaa ja ammattikieltä on tutkittu melko vähän, vaikka kiinnostus psykologiaan tieteenä on muuten kasvanut. Psykologia on melko vanha tiede, jonka juuret yltävät 1500-luvulle asti. Psykologia tieteenä on kehittynyt mm. lääketieteestä, biologiasta, filosofiasta sekä yhteiskuntatieteistä. Tutkielmassani olen perehtynyt psykologian kahteen eri suuntaukseen, kognitiiviseen suuntaukseen sekä psykoanalyysiin, joka vastaa käytännössä psykodynaamista suuntausta. Tutkimusmateriaalinani olen käyttänyt kahta käsikirjaa, joista toinen edustaa kognitiivista suuntausta ja toinen psykoanalyysia. Molemmista kirjoista olen valinnut viisi pienempää osa-aluetta, jotka kaikki sisältävät 40 virkettä. Tavoitteenani on tutkia onko näiden kahden suuntauksen välillä eroja termien käytön tai lauserakenteen suhteen.

Termien määrää olen tutkinut vertailemalla termien lukumäärää koko sanastoon ja siten selvittänyt kuinka monta prosenttia sanoista on termejä. Termin käyttöä olen tutkinut vertailemalla, mitkä ovat yleisimpiä termejä näissä kahdessa suuntauksessa ja miten paljon näiden suuntausten käsikirjoissa esiintyy keskenään samoja termejä. Esimerkkivirkkeitä vertailemalla olen tutkinut, onko termien käytössä eroja tai onko termeillä merkityseroja suuntausten välillä. Lauserakennetta olen tutkinut siten, että olen selvittänyt mitkä lauserakenteet ovat yleisimpiä ja miten päälauseet ja sivulauseet sijoittuvat suhteessa toisiinsa.

Psykologian käsikirjoissa termien osuus koko sanastosta on noin kymmenen prosenttia. Termien käytössä on eroja ja termit voivat saada pieniä merkityseroja suuntausten välillä. Suurin osa termeistä koostuu yhdestä sanasta. Yleisin virke koostuu pelkästään yhdestä päälauseesta. Kognitiivisen suuntauksen ja psykoanalyysin välillä ei ole tässä suhteessa suuria eroja. Molemmat suuntaukset käyttävät monimutkaisia lauserakenteita, jotka esiintyivät tutkimusmateriaalissa ainoastaan yhden kerran.