Tämä pro gradu-tutkielma pohjautuu John Tallmadgen (2004) käsittelemään korkeasti koulutettujen miespuolisten luontokirjailijoiden maskuliinisuusmalliin. Hän käyttää näistä miehistä nimitystä ’Deerslayers with Degrees’. Nämä miehet vahvistavat identiteettiään maskuliinisina subjekteina luonnossa ja kirjoittavat siitä. Tutkimus pyrkii selvittämään, minkälaisia maskuliinisuuksia Bruce Chatwin ja Nicholas Jose esittävät matkakertomuksissaan The Songlines (1987) ja Black Sheep: Journey to Borroloola (2002) ja miten ne vaikuttavat heidän luontosuhteeseensa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään kirjailijoiden suhtautumista Australian alkuperäiskansojen tietojärjestelmään luonnosta. Tutkimus keskittyy kahteen maskuliinisuusmuotoon: patriarkaaliseen maskuliinisuuteen ja monimuotoisempiin, muuntuviin ’uudenlaisiin maskuliinisuuksiin’. Keskeisenä olettamuksena on, että uudenlaisissa maskuliinisuuksissa suhtautuminen toiseen on kunnioittava. Tutkielman teoriaosuus luo katsauksen patriarkaalisiin ja uudenlaisiin sekä matkustavien ja matkakertomuksia kirjoittavien miesten maskuliinisuuksiin. Selvitys länsimaisesta suhtautumisesta luontoon nojautuu voimakkaasti Val Plumwoodin (1993) kritiikkiin siitä ja hänen näkemyksiinsä näiden suhtautumistapojen parantamismahdollisuuksista. Tutkimuksessa hyödynnetään useita Plumwoodin käsitteitä: master model, toiseus, vastavuoroisuus, jatkuvuus, ihmis- ja mieskeskeisyys ja luonnon taka-alalle asettaminen ja instrumentalisointi. Metodina toimii Tallmadgen ekokriittinen tapa lähestyä miespuolista subjektia. Tutkimustulokset osoittavat, että Chatwin ja Jose esittävät lähes yksinomaan uudenlaisia maskuliinisuuksia. Heidän luontosuhteensa on vastavuoroinen ja he kokevat olevansa osa luontoa. He suhtautuvat alkuperäiskansojen tietojärjestelmiin kunnioittavasti ja ovat halukkaita oppimaan niiden pohjalta ekologisempia ajattelumalleja.