Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tv-uutisten rakentumista kertomuksiksi ja sitä,millaisia eroja tv-uutisen kerronta eli narratologia sisältää, kun analyysin kohteena on sama myrskyuutinen YLE TV1:n, MTV3:n ja Nelosen uutisista. Tutkimuksessani painottuu laadullinen tutkimusote ja sisällönanalyysi. Määrällistä analyysiä olen käyttänyt tulosten havainnollistamiseksi. Aloitin tutkimukseni litteroimalla kunkin tv-uutisen ja taulukoimalla puhujan, puheenvuoron ja niihin liittyvän videokuvan. Tavoitetta lähestyin soveltamalla tutkimukseeni Hartleyn tv-uutisten rakennemallia, jonka mukaan tv-uutisten kerronta voidaan jakaa kehystämiseen, keskittämiseen, todeksi osoittamiseen ja sulkemiseen. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka kerronta rakentuu, kenen äänellä kerronta tapahtuu ja millaista kuvallista kerrontaa eri kanavien tv-uutisessa käytettiin. Taustaoletuksena oli, että tv-uutisten toimituksellista työtä ohjaavat säännöt ovat kaikkien kanavien tv-uutisissa samat, mutta uutisten tulee silti erottua toisistaan.

Tutkimuksessa selvisi, että tv-uutisten kerronta noudattaa yhteisiä journalistisia säännönmukaisuuksia. Kaikissa myrskyuutisissa uutista kehystettiin sähköttömyyteen ja myrskyn koettelemiin ihmisiin. Rakenteelliset erot näkyivät keskittämisvaiheessa, jossa tv-uutisia keskitettiin eri ydinajatuksiin. Tv-uutisen todeksi osoittamisen vaatimus oli suurinta keskittämisvaiheessa, jossa puhetta vastaavien uutiskuvien merkitys oli suurin. Keskittämis- ja todeksi osoittamisvaihe toimivat osaksi yhtäaikaisesti. YLE TV1:llä ja Nelosella uutinen suljettiin säätiedotukseen ja MTV3:lla politiikkaan.

Tutkimus osoitti, että ydinajatuksilla ja niihin mukaan otetuilla haastatelluilla on yhteyttä siihen, kuinka laajasti ydinajatuksia uutisessa käsitellään. Tärkeimmiksi nostetut ydinajatukset sisälsivät kirjeenvaihtajan tai toimittajan lisäksi asianomaisten ääntä. Uutisen koskettavuus ja kiinnostavuus lisääntyi, kun kerronta tapahtui myös ”uhrien” äänellä.