Sote-uudistus astui voimaan Suomessa 1.1.2023. Tämän uudistuksen seurauksena sosiaali-, terveys- ja pelastustoimintapalveluiden tuotantovastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Samassa yhteydessä kuntien palvelutuotannossa olleet toimitilat siirtyivät hyvinvointialueiden hallintaan vuokrasuhteena, myyntinä tai siirtyvinä vuokrasopimuksina. Tässä työssä tutkitaan sote-uudistuksen vaikutuksia kuntien rakennuskantaan. Tavoitteena on löytää poikkeavatko muutostarpeet jo aiemmin yhteistyötä tehneiden alueiden ja muiden alueiden välillä. Työssä muodostetaan myös arvio siitä, miten muutokset vaikuttavat kuntatasolla. Tarkastelu painottuu kuntien omistamien rakennusten tulevaisuuteen ja kuntien muuttuvien velvoitteiden tarpeisiin. Tutkimuksessa käytettävää aineistoa on kerätty hyvinvointialueiden aluehallitusten ja aluevaltuustoiden kokousten pöytäkirjoista, jotka on julkaistu helmikuun 2024 loppuun mennessä. Aineistosta koostetun arvion perusteella hyvinvointialueet suunnittelevat luopuvansa noin 20 prosentista vuokraamastaan tilakannasta vuoden 2026 loppuun mennessä. Näiden tilojen vuotuinen vuokra vuoden 2023 vuokratasolla on noin 236 miljoonaa euroa. Alueiden alijäämä kutistuu arviolta 40 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024. Aineistosta muodostettiin useita skenaarioita miten kuntien rakennuskanta saattaa muuttua uudistuksen myötä. Kuntien rakennuskannasta jää ilman käyttöä arviolta 14–34 prosenttia. Vuotuisena vuokrana tämä vastaa 84–235 miljoonaa euroa. Uudistuksen myötä kunnille tulee myös uusia velvoitteita ja tarpeita tämän muutoksen vaikutusten hallitsemiseksi. Ennen uudistusta yhteistyötä tehneiden alueiden osalta havaittiin eroavaisuuksia tulevien tilamuutosten osalta ja alijäämän muutoksissa. Nämä alueet vähentävät keskimäärin vähemmän toimitiloja ja alijäämän korjaus on muilla alueilla myös huomattavasti korkeampi. Valtaosaa tuloksista ei kuitenkaan voitu todentaa tilastollisesti merkitseviksi.