Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään yhtiön hallituksen sukupuolijakauman vaikutusta yhtiön kannattavuuteen. Tutkimuksen aineisto kerättiin Helsingin pörssistä kymmenen vuoden ajanjaksolta. Hallituksen monimuotoisuuden tekijöitä on monia, mutta tässä tutkimuksessa keskitytään sukupuolijakaumaan ja sen vaikutuksiin.

Sukupuolijakauman kehitys on ollut Helsingin pörssin yhtiöiden hallituksissa positiivista jo vuosikymmenen ajan. Pörssiyhtiöitä ohjaavassa Arvopaperimarkkinayhdistyksen laatimassa hallinnointikoodissa on täsmällinen suositus siitä, että yhtiöiden hallituksissa tulisi olla molemmat sukupuolet edustettuina. Hallituksen monimuotoisuus ja se, että hallituksessa on molempia sukupuolia, ovat myös osa hyvää hallinnointitapaa. Hyvä hallinnointitapa on kokonaisuus, joka koostuu laeista, säädöksistä ja muista yhtiöitä koskevista ohjeistuksista.

Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käydään hyvän hallinnointitavan lisäksi läpi agentti-teoriaa ja resurssiriippuvuusteoriaa. Näiden teorioiden avulla voidaan selittää hallituksen monipuolisuuden positiivisia vaikutuksia yhtiön suorituskykyyn. Teoreettisessa osuudessa esitellään lyhyesti myös aiempia tutkimuksia hallituksen monimuotoisuuden vaikutuksista yhtiön menestykseen ja suorituskykyyn.

Yhtiön suorituskykyä lähestyttiin yhtiön kannattavuuden kautta. Kannattavuus on tärkeä edellytys yhtiön toimintakyvylle pitkällä aikavälillä. Kannattavuuden mittariksi valittiin ROE-tunnusluku, jolla mitataan yhtiön oman pääoman tuottoa. ROE-tunnusluku on yleisesti käytössä yhtiöiden kannattavuutta arvioidessa.

Aineisto kerättiin Helsingin pörssistä vuosilta 2010–2019. Havaintoja oli yhteensä 200, sillä lopullinen aineisto koostui 20 yhtiöistä. Aineisto koostui niistä Helsingin pörssin yhtiöistä, joista löytyi kaikilta vuosilta kaikki tarvittavat tiedot ja regressioanalyysia varten tarvitut muuttujat. Havaintoja oli riittävästi regressioanalyysiä varten ja ennen regressio-analyysin tekoa aineiston korrelaatioita analysoitiin ja aineistoa testattiin t-testillä.

Regressioanalyysissä selvisi, että hallituksen sukupuolijakaumalla ei ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta yhtiön kannattavuuteen. Hallituksen sukupuolijakauma korreloi positiivisesti kannattavuuden kanssa, mutta korrelaatio ei ollut tilastollisesti merkittävä.

Yhtiöiden hallitusten sukupuolijakauma on jo vuosia kehittynyt positiiviseen suuntaan. Tässä tutkimuksessa ei löydetty syytä olla jatkamatta tuota trendiä hallitusten sukupuolijakauman kehityksessä. Tulokset eivät olleet tilastollisesti merkittäviä, mutta teoreettiseen taustaan nojaten tuloksia voidaan pitää kannustavina sen puolesta, että sukupuolijakaumaltaan monipuoliset hallitukset vaikuttavat yhtiön suorituskykyyn positiivisesti.