Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia rooleja keskustelijoille muodostuu selkoryhmien vuorovaikutuksessa. Tarkastelun kohteena ovat kokoontumiseen orientoinnin ja topikalisoinnin myötä keskustelijoille muodostuvat roolit. Tutkimusaineistona on neljä videoitua kehitysvammaisten ihmisten selkoryhmän kokoontumista, jotka on kuvattu Selkokeskuksen vuosina 2007–2010 toteuttaman Selkokieli ja vuorovaikutus -projektin aikana. Tutkimuksen teoria ja analysoinnin työväline on keskustelunanalyysi. Tutkimuksessa perehdytään myös selkokieleen vuorovaikutuksessa ja kehitysvammaisiin ihmisiin selkokielen kohderyhmänä.

Tutkimus osoittaa, että selkoryhmän kokoontumiseen orientoinnissa ohjaajien merkittävimmäksi rooliksi muodostuu päävastuu keskustelun sujuvasta etenemisestä. Ryhmäläisten roolina näyttäytyy keskustelun palauttaminen selkoryhmän agendaan tilanteissa, joissa pääsyä topiikkiin ei ole. Keskustelijoiden yhteisenä roolina on toimintatapojen näkyväksi tekeminen ja yhteistyö osallistujille tutuissa rutiineissa.

Selkoaineiston topikalisointi näyttäytyy etenkin ohjaajien tehtävänä. Heidän rooliinsa kuuluu aineiston topikalisointi erityisesti selkoryhmän kokoontumisen alkuvaiheessa ja tilanteissa, joissa topikaalinen puhe on alkanut horjua. Topiikkien kehittelyssä ohjaajille ja ryhmäläisille muodostuvat omat tärkeät roolinsa. Ohjaajien rooliin kuuluvat erityisesti kysymysten muotoilu ja keskustelun kommentointi vuorovaikutuksen aktivoinnin keinoina. Ryhmäläisten tärkeimpänä tehtävänä näyttäytyy keskusteluun osallistuminen erityisesti kysymyksiin vastaamalla ja mielipiteitä sekä kokemuksia esiin tuomalla. Erityisen tärkeää sujuvan keskustelun kannalta on kuitenkin topiikkien kehittely yhteistyössä, sillä kaikkien keskustelijoiden panos vaikuttaa selkoryhmän vuorovaikutuksen sujuvaan etenemiseen.