Kaupunkirakennetta muokanneet trendit niin Suomessa kuin maailmalla ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa. 1800-luvulla rautatiet mahdollistivat kaupunkien levittäytymisen laajemmille alueille aiempaan jalankulkuun perustuvaan tiiviiseen kaupunkirakenteeseen verrattuna. Autojen yleistyttyä teollistumisen jälkeisinä vuosikymmeninä kaupunkirakenteen levittäytyminen saattoi jatkua edelleen ja kaupunkien toiminnot hajautuivat omille alueilleen. Keskustojen ulkopuolelle nousi erillisiä asuin- ja työpaikka-alueita sekä kauppakeskuksia. Nykyään kaupunkien rakenteesta keskustellaan tiiviin raken-tamisen näkökulmasta, jossa eri toimintojen saavutettavuus ei enää perustu pelkästään autoiluun.

Tiiviissä kaupunkirakenteessa välimatkat toiminnosta ja alueelta toiseen on mahdollista toteuttaa jalan tai pyörällä. Toimintojen helppo ja nopea saavutettavuus eri liikennemuotoja hyödyntäen on olennaista tiiviissä kaupunkirakenteessa. Tällaiseen rakentamiseen tähtää mixed-use -rakentaminen, jossa ajatuksena on yhdistää ja integroida useampia erilaisia toimintoja samalle alueelle lähelle toisiaan. Erilaisia toimintoja voivat olla muun muassa asuminen, vähittäiskauppa, toimistotilat ja hotelli- tai kulttuuripalvelut. Kyseisten toimintojen täytyy olla fyysisesti ja käytännöllisesti yhdistyneet toisiinsa niin, että siirtyminen kohteesta toiseen on kävelyetäisyydellä.

Tässä tutkimuksessa on tarkoituksena selvittää mixed-use -rakentamisen vaikutuksia kaupunkitalouden toimintaan ja tutkimuskysymyksenä on: Millaisia ovat joukkoliikennereitin varteen sijoittuvan mixed-use -hankkeen kaupunkitaloudelliset vaikutukset? Tutkimus on rajattu koskemaan vain joukkoliikennereitin varteen sijoittuvia hankkeita, jotta tarkastelusta voidaan poissulkea valmiin kaupunkirakenteen ulkopuolelle sijoittuvat mixed-use -alueet. Kaupunkitaloudellisia vaikutuksia käsitellään kaikkien eri kaupunkitalouden toimijoiden (maanomistajat, kotitaloudet, yritykset ja julkistalous) osalta erikseen. Tutkimuksen metodina käytetään kirjallisuuskatsausta, jonka avulla tutkittavasta aiheesta rakenne-taan mahdollisimman kattava kokonaiskuva. Kirjallisuuskatsauksessa esiin nousevia mixed-use -rakentamisen ja kaupunkitalouden toiminnan välisiä tekijöitä konkretisoidaan tutkimuksen lopussa case-tapauksen avulla. Aineistona toimivat sekä suomalaiset että kansainväliset kaupunkisuunnitteluun ja -talouteen kohdistuvia tutkimukset ja selvitykset sekä aihetta tukevat Tilastokeskuksen tilastot.

Keskeisimpänä havaintona kirjallisuuskatsauksen ja case-esimerkin pohjalta nousi mixed-use -rakentamisen kaupunkitaloudellisten vaikutusten laaja-alaisuus ja useat toisiinsa kytkeytyvät vaikutusketjut. Maanomistajien osalta merkittävin ja useimmin esiin tullut vaikutus on maan arvon nousu. Kotitalouksille mixed-use -hankkeen toteuttamisesta ja sen käytön ajalta koituvia vaikutuksia ovat muun muassa työmarkkinoiden laajentuminen, asuntotarjonnan kasvu ja palvelutason monipuolistuminen. Yrityksiin kohdistuvien vaikutusten osalta merkittäviä tekijöitä ovat ainakin arvonlisäys, kokonaiskysynnän ja vetovoiman kasvu sekä tuottavuuden parantuminen. Julkistalouteen mixed-use -rakentaminen puolestaan vaikuttaa esimerkiksi verotulojen ja muiden veronluonteisten maksujen kautta. Kaiken kaikkiaan mixed-use -rakentaminen vastaa tämän hetken kaupunkikehityksen suurimpiin kehityskohtiin ja tutkimuksen tulokset sopivat käytettäviksi kaupunkikehityksessä esimerkiksi päätöksenteon tukena.