Johtamistoiminnoissa ja päätöksenteossa on myös luotu laskenta- ja arviointimenetelmiä sekä ohjeistoja tämän tueksi. Akateemisessa tutkimuksessa synergia-aihepiiri on kuitenkin jäänyt merkittävästi jälkeen käytännön saavutuksista. Tutkimustoiminnalla ja teorioiden kehittelyillä on mittavat haasteet, koska tämä on monin perustein luonnehdittavissa tieteidenväliseksi tutkimusalaksi.

Erilaisten ja eritasoisten synergiatapausten kartoittamiseksi ja analysoimiseksi tutkimuskentäksi tässä pioneeritutkimuksessa on valittu laaja-alainen ja monitasoinen energia-ala sekä käytännön johtamis- ja kehittämistoimissa pisimmälle yltäneet teolliset yritykset.

Tutkimuksessa on lähtökohdaksi otettu uudenlainen synergian määrittely ilmiöryhmäksi, jonka tuloksia ovat erilaiset synergiahyödyt ja lisäarvot. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen apuna on käytetty tapaustutkimusta ja hermeneutiikkaa sekä konstruktiivista tutkimusotetta. Niiden yhteisenä arviointi- ja päättelymenetelmänä on ollut pääasiassa abduktiivinen päättely. Tutkimuskohteina ovat olleet sekä yksittäiset synergiatapaukset että tarkoituksenmukaisesti luokitellut tapausryhmät. Tutkimuksen päätulokset ovat käsitteellisen uudelleenmäärittelyn ohella viitekehys perusdimensioineen ja yleisimpien synergiatyyppiryhmien kartoitukset selitysperustoineen. Tulevaisuuden visiona tutkimuksessa on luonnosteltu synergiatutkimuksen johtamismalli.

Vaativimpina alueina aihepiirin tutkimuksessa ovat olleet sekä rinnan että peräkkäin kumuloituvat monisynergiat, joista edustavana esimerkkinä on kuvattu paikallisen energiaklusterin piirissä tunnistettavat synergiatyypit. Synergian luomisella ja hyödyntämisellä on vuosikymmenien perinteet ja kokemus työelämässä.