kello; kronografi; telemetri; ajanottokello; sekuntikello; Villereuse Telemetre; rannekello
kello; kronografi; telemetri; ajanottokello; sekuntikello; Villereuse Telemetre; rannekello
Villereuse Telemetre -merkkisellä rannekellolla on jousinastoilla kiinnitetty, yksiosainen ristiinpunottu ruskea kangasranneke. Rannekkeen solki on kullattu. Nikkeliset etukuori ja kuorirunko ovat olleet kullatut. Teräksinen, ulkopuolelta viivahiottu ja sisäpuolelta aurinkohiottu takakuori on painokuori. Kellossa on lasike. Kellon veto ja osoitinsiirto tapahtuvat messinkisestä nupista. Kellossa on vaalean hopeanvärinen metallitaulu sekä kehähiotut pikkusekunti- ja minuuttilaskijataulut kello 3:n ja 9:n kohdalla. Kellossa on mustat vaakasuorat arabialaiset tuntinumerot, sekunti- ja viidesosasenkunti-indeksit sekä säteittäiset arabialaiset minuuttinumerot 5 minuutin välein. Minuutti- ja sekuntinumerokehää kiertää sinisellä merkitty telemetrinen asteikko ja taulun keskellä on punainen takometriasteikko. Osoittimissa on punertava kultaus. Kellossa on sveitsiläinen ankkurikäynti. Nikkeliliipottimella on 2 puolaa, 14 painoruuvia ja tasospiraali. Rukkauslaitteessa on rukkasaapas ja rukka-asteikko A - R, F - S. Koneisto on 17-kivinen, ja siinä on 5 siltaa. Koneisto hopeoitu ja sillat ja vivut viivahiottu. Ajanotto käynnistetään ja pysäytetään painonapeista klo 2:n ja 4:n kohdalla. Rannekellossa on telemetri -toiminto, jolla voi mitata matkaa suhteessa valon ja äänen nopeuteen. Esimerkiksi salaman välähdyksestä äänen kuulumiseen kuluvan ajan mittaamalla näkee suoraan kellon asteikosta, kuinka kaukana salama iski. Kellossa on myös takometriasteikko, jonka avulla voi mitata keskinopeuden.
Tallennettuna:
| Aineistotyyppi |
|---|
| Esine |
| Organisaatio |
| Suomen Kellomuseo |
| Kokoelma |
|
Esinekokoelma Oksasen kokoelma |
| Tunniste |
|
1516: |
| Mitat |
|
paino 45 g halkaisija 34.00 mm (kellotaulu) halkaisija 30.00 mm (koneisto) paksuus 8.00 mm (koneisto) halkaisija 37.20 mm (kuori) korkeus 45.30 mm (kuori) paksuus 14.00 mm (kuori) leveys 19.00 mm (ranneke) |
| Merkinnät |
|
Tyyppi: tuotemerkintä (Merkinnän tyyppi)Sijainti: kellotaulu (Merkinnän sijainti)Sisältö: ANTIMAGNETIQUE (Merkinnän sisältö)Tyyppi: tuotemerkintä (Merkinnän tyyppi)Sijainti: kellotaulu (Merkinnän sijainti)Sisältö: 17 RUBIS (Merkinnän sisältö)Tyyppi: merkintä (Merkinnän tyyppi)Sisältö: A - R, F - S (Merkinnän sisältö)Tyyppi: tuotemerkintä (Merkinnän tyyppi)Sijainti: takakuoren ulkopuoli (Merkinnän sijainti)Sisältö: FOND ACIER
INOXYDABLE (Merkinnän sisältö)Tyyppi: merkintä (Merkinnän tyyppi)Sijainti: takakuoren sisäpuoli (Merkinnän sijainti)Sisältö: 44394H - 43136 - 48308 - 56729 - 58827 (Merkinnän sisältö)Kuvaus: raaputettu (Merkinnän kuvaus)Tyyppi: tuotemerkintä (Merkinnän tyyppi)Sijainti: kellotaulu (Merkinnän sijainti)Sisältö: VILLEREUSE WATCH (Merkinnän sisältö)Tyyppi: valmistusmaa (Merkinnän tyyppi)Sijainti: kellotaulu, koneisto (Merkinnän sijainti)Sisältö: SWISS MADE (Merkinnän sisältö)Tyyppi: tuotemerkintä (Merkinnän tyyppi)Sijainti: koneisto (Merkinnän sijainti)Sisältö: 17 JEWELS (Merkinnän sisältö) |
| Valmistus |
|
1930-1950-luku teollinen tuote metalli (etukuori, kuorirunko) nikkeli (etukuori, kuorirunko) kultaus (etukuori, kuorirunko) kangas (ranneke) metalli (takakuori) teräs (takakuori) Villereuse Watch, valmistaja |
| Käyttö |
|
Kronografit Kronografiksi kutsutaan kelloa, jossa on tavanomaisen kellokoneiston lisäksi ajanottokoneisto. Sekuntimittari patentoitiin jo vuonna 1822, mutta yleistyi vasta 1800-1900 lukujen vaihteessa urheilun saavutettua suuren yleisön kiinnostuksen. Ennen urheilukäyttöä sekuntimittareita oli valmistettu lähinnä teollisuuden tarpeisiin. Takometrit Kellossa on taulun keskiosassa punaisella takometriasteikko, jonka avulla voi mitata keskinopeuden. Telemetrit Kellossa on telemetri -toiminto, jolla voi mitata matkaa suhteessa valon ja äänen nopeuteen. Esimerkiksi salaman välähdyksestä äänen kuulumiseen kuluvan ajan mittaamalla näkee suoraan kellon asteikosta, kuinka kaukana salama iski. Rannekellot toisen maailmansodan jälkeen Rannekellon luotettavuutta lisäsi huomattavasti kaksi olennaista parannusta: vesitiiviys ja iskusuojaus. Ne keksittiin jo 1920-luvulla ja kehittyivät ratkaisevasti 1930-luvulla. Massatuotantoon vesitiiviit ja iskusuojatut kellot tulivat toisen maailmansodan aikana. 1930-luvun aikana rannekellon vakiintuneeseen perusratkaisuun tehtiin vain pieniä parannuksia. Kellot ohenivat ja uusia materiaaleja sekä tuotantoratkaisuja otettiin käyttöön. Parannusten johdosta vuorokautinen käyntivirhe putosi rannekelloissa 1960-luvulle tultaessa alle 10 sekunnin. 1950-luvulla muodikkaassa miesten kellossa oli pyöreä kellotaulu. Se oli väriltään vaalea ja merkinnöiltään selkeä. Ajan suosituimpia kellomerkkejä Suomessa olivat Omega, Roamer, Zenith ja tietysti Leijona. |
| Näyttelyt |
|
Aika koneita! Suomen Kellomuseon perusnäyttely näyttelykeskus WeeGeellä 1.6.2006 alkaen. Suomen Kellomuseon perusnäyttely Kellovasarassa 1989-2006 |
| Aiheet |
| Luokitus |
|
esine (aineistotyyppi)
vaatetus (pääluokka)
asusteet (alaluokka)
koneet (pääluokka)
punnitus-, mittaus- ja tallennuslaitteet (alaluokka)
numerot, luvut ja mitat (pääluokka)
ajanmääritys (alaluokka)
kello (yleisnimi)
|