veistos; keskiaikainen puuveistos; puuveistos; pyhimys
veistos; keskiaikainen puuveistos; puuveistos; pyhimys
fyysinen kuvaus: Kuningas seisoo suorana matalalla jalustalla ja osittain pienen ihmisfiguurin päällä kädet taivutettuna eteenpäin. Vasemmassa kädessä olleesta tunnusesineestä on jäljellä vain alaosa. Oikean käden sormet on taivutettu nyt hävinneet tunnusesineen kahvan tai varren ympärille. Kuninkaan kasvot ovat melko profiililtaan litteät, soikean muotoiset, nenän on suora ja sivulta kolmiomainen. Kapeat silmät on maalattu lähekkäin toisiaan ja iirikset ovat lähellä silmien sisäkulmia. Silmien yläpuolelle on maalattu kapeat kulmakarvat. Leveät viikset yhtyvät lyhyeen, sileään partaan. Hiukset kehystävät kasvoja ulottuen korvien alapuolelle. Latvat kääntyvät ulospäin rullalle. Kaula on pään kokoon nähden paksu. Päälakea kiertää porrastus kruunua varten. Sormien kynnet on veistetty esiin. Viitta ulottuu polvien alapuolelle jättäen näkyviin aluspuvun helman. Viitan yläosassa on leveä kaulus, jonka väritys imitoi turkista. Viitan sivuhalkion yläreunassa, oikealla olkapäällä, on kaksi viittaa kiinnittävää nappia. Turkisvuori näkyy oikealla viitan reunan taitteissa ja vasemmalla kohotetun käsivarren alapuolella. Pyöreät kengänkärjet näkyvät suoran, pystylaskoksisen puvun alta. Kuninkaan edessä ja osittain alla on konttausasentoon kuvattu, melko karkeasti veistetty hahmo. Naamionomaiset, litteät kasvot kääntyvät hieman vasemmalle. Suu on leveä. Hahmolla on ihonmyötäinen paita (?), lannevaatetta muistuttavat, kiedotut housut ja päässä yksinkertainen lakki tai huppu. Jalustassa on pyöristetyt reunat. Väriä on säilynyt runsaasti. Kuninkaan iho on vaaleanpunertava, posket ja suu ovat punaiset, tukka ja parta ruskeat. Silmät on piirretty mustin ääriviivoin. Viitta on kullattu, vuori ja kaulus on maalattu harmaalla ja valkoisella kärpän turkista jäljitellen. Vaaleanvihreän aluspuvun hihan vuori on sininen. Veistos on koverrettu takaa ontoksi. Koverruksen reunojen välille on asetettu poikittain paksu, kuorittu oksa. Päälaella on tapilla täytetty reikä. Kuningas on veistetty yhdestä puusta lukuun ottamatta nyt puuttuvaa kruunua ja käsiä. Veistos kuuluu samaan pyhimyskaappiin kuin Pyhä Laurentius (KM 3510:21). Kaappi on suorakaiteen muotoinen, laatikkomainen. Ovet puutuvat, saranat ovat osittain tallella. Väritystä on säilynyt kaapin sisällä. Takaseinä on vaaleanvihreä ja kuvioitu mustilla ruusukkeilla. Pyhimysveistosten päitten kohdalle on maalattu sisäkkäisistä renkaista koostuvat sädekehät, joiden keskellä on mustalla rajattu vaalea, tähtimäinen kuvio. Sädekehän ulompi kehä on punainen, sisempi vaalean kellertävä.
Aineistotyyppi |
---|
Esine |
Organisaatio |
Suomen kansallismuseo |
Kokoelma |
Historialliset kokoelmat |
Tunniste |
H3510:20 |
Mitat |
korkeus: 105,5 cm korkeus, kaappi: 139,0 cm leveys, kaappi: 83,0 cm syvyys, kaappi: 28,0 cm |
Valmistus |
valmistusaika 1440-1449, valmistusaika n. 1450, valmistusaika keskiaika Tekniikka: käsityö Tekniikka: kuvanveisto/veisto kaappi: Tekniikka: puutyö kaappi: Tekniikka: puutyö kaappi: Tekniikka: puutyö Materiaali: Veistos on todennäköisemmin lehmusta. KV 17.10.2016. Materiaali: puu/koivu, Veistos on todennäköisemmin lehmusta. KV 17.10.2016. Professori Jalava, ks. erityiskortisto. Materiaali: kaappi: puu/mänty Materiaali: kaappi: puu Sääksmäen mestari, tekijä |
Käyttö |
Suomen entinen kunta/pitäjä, Sääksmäki; Sääksmäen kirkko; Sääksmäki, Sääksmäen kirkko
Suomen entinen kunta/pitäjä, Sääksmäki; Sääksmäen kirkko; Sääksmäki, Sääksmäen kirkkoHae aiheistaHae kaikista tiedoista |
Näyttelyt |
Perusnäyttely, 15.06.2000 - 31.12.2019 |
Aiheen toimija |
Pyhä Olavi |
Aiheet |
Luokitus |
532 kuvataide (luokitus)
776 henget ja jumalat (luokitus)
788 rituaali (luokitus)
782 palvonta, rukoukset ja uhrit (luokitus)
792 profeetat ja askeetit (luokitus)
781 uskonnollinen kokemus (luokitus)
778 pyhät esineet, eläimet ja paikat (luokitus)
532 kuvataide (luokitus)
788 rituaali (luokitus)
776 henget ja jumalat (luokitus)
|
Julkaisut |
|