Tässä työssä selvitettiin erään suomalaisen lämpöpuuvalmistajan, Lunawoodin, lämpöpuun ja höylätyn lämpöpuun hiilijalanjälki [kg CO₂ eq/m³] raaka-aineen hankinnasta aina loppukäytön kautta kierrätykseen ja lopulta lämpöpuun hävittämiseen (cradle-to-grave) valikoiduilla markkina-alueilla, jotka ovat Saksa, Iso-Britannia, USA ja Etelä-Afrikka. Myös käytön aikaiset hiilidioksidipäästöt otettiin huomioon niin sisä- kuin ulkoverhoilussa eri käyttöikiä ja neliöitä vertaamalla. Työssä allokoitiin höyläyksessä syntyvän lämpöpuupurun päästöjen vaikutus ja myytyyn bioenergiaan liittyvät päästöt.

Lämpöpuun hiilijalanjälkeä verrattiin troppisen kovapuun ja suomalaisen lämpöpuuvalmistajan lähimpien kilpailijoiden hiilijalanjälkeen. Kierrätyksen hiilidioksidipäästöjä arvioitiin, kuinka paljon valituilla markkina-alueilla kierrätetään puuta ja kuinka paljon kierrätetystä puusta valmistetaan haketta. Kaatopaikalle vietävän kunnallisen kiinteän jätteen käsittelyn hiilidioksidipäästöjä käytettiin laskennassa loppusijoitusvaiheen päästöinä.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisen lämpöpuuvalmistajan tuotteet sitovat ilmasta enemmän hiilidioksidia kuin 1 kuutiometristä (m3) valmistettua tuotetta vapautuu elinkaarensa aikana. Tämän tutkimuksen mukaan suomalaisen lämpöpuuvalmistajan lämpöpuun ja höylätyn puun kehdosta hautaan hiilijalanjälki on 225 – 396 kg CO2 ekv/m³ ja 247 – 419 kg CO2 ekv/m3. Trooppisten lehtipuiden hiilijalanjälki portilta portille -lähestymistapalla Light Red Meranti ja Dark Red Meranti olivat 211 ja 337 kg CO2 ekv/m³ (Ratnasingam et al., 2015). Tuossa tutkimuksessa korjuun, kuljetuksen, kierrätyksen ja hävittämisen aiheuttamia päästöjä ei huomioitu lainkaan.