Green Care -käsite esiteltiin Suomessa ensikertaa vuonna 2006. Sen jälkeen Suomalaista Green Care -toiminnan käsitteistöä ja laadunhallintaa on kehitetty tutkimuslaitosten, kuten Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, THL, Luonnonvarakeskus, Luke (ex. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT), lukuisien koulutus- ja kehittäjäorganisaatioiden, asiantuntijoiden sekä yrittäjien toimesta. Green Care Finland ry perustettiin vuonna 2010 edistämään alan toimijoiden verkostoitumista ja tiedonvälitystä. Kuluneiden vuosien aikana suomalaista Green Care -toimintatapaa on edelleen kehitetty lukuisissa valtakunnallisissa ja alueellisissa hankkeissa eri puolilla Suomea suuren moniammatillisen joukon toimesta. Myös käsillä olevan julkaisun edellisten versioiden tekstien ja kuvioiden syntyyn ovat vaikuttaneet monet suomalaisen Green Care -toimintakentän aktiiviset toimijat, joille suuri yhteinen kiitos. Kaikissa maissa, joissa käytetään käsitettä Green Care, sen eri kielisiä termikäännöksiä tai sen sisarkäsitteitä (Care Farming ja Social Farming), Green Care -määritelmä on muodostunut omanlaisekseen. Tähän eriytymiseen on vaikuttanut vahvasti se, mistä lähtökohdista käsin toiminta ja sitä koskeva termistö on kussakin kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa lähtenyt kehittymään. Joissakin kulttuureissa, kuten Italiassa tai Saksassa, toiminta on alun perin lähtenyt hyväntekeväisyysjärjestöistä sosiaaliseen tarpeeseen vastaavana ruohonjuuritason toimintana, ja näiden kulttuurien käyttämien käsitteiden (yleensä Social Farming kielikäännökset) sisältö on muodostunut näistä lähtökohdista. Suomalaisessa kontekstissa Green Care -termistön ja laadunhallinnan kehittämiselle on puolestaan ollut ominaista pyrkimys tieteellisyyteen ja se, että siihen ovat osallistuneet vahvasti lukuisat asiantuntijat ja tutkijat jo käsitteen ”maahantuonnista” alkaen. Lisäksi suomalaisessa kontekstissa käsitteistö on alusta lähtien linkittynyt vahvasti maaseutu- tai luontoperustaisen yritystoiminnan kehittämisen mahdollistamiseen. Käsillä olevan julkaisun kehittämisessä kes¬keisessä asemassa ovat olleet Green Care Finland ry:n nimittämän laatulautakunnan jäsenet Kirsi Salonen, Katja Ilmarinen, Johanna Hirvonen, Suvi Saarinen, Teemu Peuraniemi, Jane-Veera Paakkolanvaara; Green Care Finland ry:n Maarit Aho; sekä Luonnonvarakeskuksen Elina Vehmasto ja Maija Lipponen. Julkaisu on työstetty Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahoitusohjelman Maaseudun Hyvinvointiyrittäjyyden koordinaatio (HyvinVoi-koordinaatio) sekä Euroopan Sosiaalirahaston Luontoperustaisen osaamisen kehittäminen (LuPeOs) -hankkeissa. Tämä Suomalainen Green Care -julkaisu sisältää kaksi osaa, jotka ovat: Osa I Green Care -toimintatavan käsikirja sekä Osa II LuontoHoivan ja Luontovoiman laatutyökirja. En¬simmäisessä osassa esitellään Suomalaisen Green Care -toiminnan olennaiset piirteet ja -palveluiden laatuun vaikuttavat taustateki¬jät. Laatutyökirjaosan II kysymykset on tarkoitettu Green Care -palvelun kehittämisen tueksi ja palvelun laadunhallinnan työkaluksi. Täytetty työkirja toimii dokumenttina, jonka avulla on mahdollista osoittaa asiakkaalle ja sidosryhmille, millä periaatteilla Green Care -palvelua tuotetaan, mikä siitä tekee Green Care -palvelun, ja miten palvelun laatua hallitaan. Täytetty laatutyökirja on LuontoVoiman ja LuontoHoivan laatumerkkien haun keskeinen dokumentti.