Luonnonvarakeskuksen kokeellinen tilastohanke Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa toteutti syksyn 2019 aikana posti- ja verkkokyselyn 4 000:lle puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavalle sekä tälle työlle edellytyksiä luovalle henkilölle. Otanta pohjautui Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja yritysrekisteriin sekä väestörekisterin tietoihin. Puun kaukokuljettajat tavoitettiin Metsätrans-lehden kokoamista tiedoista. Kyselyyn vastasi 1 282 henkilöä, joista 454 (37 %) oli metsätyökoneiden kuljettajia, 266 (21 %) puun kaukokuljettajia, 266 (21 %) toimihenkilöitä ja 186 (15 %) metsureita ja metsätyöntekijöitä. Aineisto edusti otannassa määritettyä puuhuoltoketjun ammattiryhmäjakaumaa. Ammattiaseman mukaan aineisto jakautui palkansaajiin 867 (69 %), työnantajayrittäjiin 232 (18 %) ja yksinyrittäjiin 165 (13 %). Suurin osa vastaajista 1 222 (95 %) oli miehiä, ja naisia vastasi 53 (4 %). Kyselyn vastausaste oli 32 %. Työhyvinvointia tarkasteltiin kuuden teeman avulla: 1) työmäärä ja -taakka, 2) työtyytyväisyys, 3) työkyky ja terveys, 4) kuormittuminen, 5) vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet sekä 6) palautuminen, elintavat ja jaksamisen tuki. Tuloksia verrattiin kolmeen verranneaineistoon. Puuhuoltoketjussa tehtiin keskimäärin enemmän työtunteja (45 h/vk) kuin työlliset keskimäärin Euroopassa (36 h/vk) ja Suomessa (37 h/vk) (Eurofound, 2017). Viikkotyötuntimäärät olivat jokaisessa puuhuoltoketjun ammattiryhmässä suurempia kuin eurooppalaisessa työolosuhdekyselyssä työllisillä keskimäärin. Pisimpään (yli 50 h/vk) työskentelivät yksinyrittäjät puun kaukokuljetuksessa sekä työnantajayrittäjät työkoneiden kuljetuksessa ja kaukokuljetuksessa sekä toimihenkilöyksinyrittäjät. Töiden ruuhkautumista ja liiallisuutta jaksamiseen nähden kokivat etenkin naiset ja toimihenkilöt. Puuhuoltoketjussa työskentelevät olivat tyytyväisiä työoloihin. Työhönsä tyytyväisin ammattiryhmä oli metsurit ja metsätyöntekijät. Vastaajista suurin osa (77 %) arvioi tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä. Yli puolet puuhuoltoketjun vastaajista arvioi työssään esiintyvän liikaa seuraavia haittatekijöitä: pitkään istumista (72 % vastaajista arvioi haitalliseksi), samanlaisina toistuvia työliikkeitä (66 %), yksin työskentelyä (58 %), tärinää (53 %) sekä kylmyyttä tai vetoa (51 %). Puuhuoltoketjussa vastaajista 41 % oli tehnyt töitä sairaana viimeisten 12 kuukauden aikana keskimäärin 14 päivää. Miltei puolet (47 %) arvioi työn henkisesti joko melko tai hyvin rasittavaksi, kun vastaava osuus oli verranneaineistossa suomalaisilla työllisillä runsas neljännes (27 %). Stressiä koki noin viidennes (21 % erittäin tai melko paljon) puuhuoltoketjun vastaajista, kun vastaava osuus verranneaineistossa oli kahdeksan prosenttia (Perkiö-Mäkelä & Hirvonen, 2013). Vastaajaryhmistä erityisesti naiset ja toimihenkilöt kokivat kuormitusta. Työn parempi järjestäminen oli jokaisen ammattiryhmän keinolistan kärjessä, kun tavoitteena oli oman jaksamisen parantaminen. Jaksamista parantavia keinoja kirjoitettiin avovastauksiin 583, joista kolmannes (32 %) liittyi työolosuhteiden parantamiseen kuten työaikoihin, työympäristöön ja johtamiseen. Viidennes (19 %) liittyi henkilökohtaisiin keinoihin kuten liikunnan ja levon lisäämiseen. Vuorovaikutuksen ja sosiaalisten suhteiden osalta yli puolet (53 %) puuhuoltoketjun työllisistä sai tarvittaessaerittäin tai melko paljon tukea ja apua työkavereiltaan. Tämä oli vähemmän kuin vastaava osuus suomalaisilla työllisillä keskimäärin (82 %). Hyvin palautuvia työpäivän tai työvuoron jälkeen oli puuhuoltoketjussa runsas neljännes (26 %), kun vastaava osuus verranneaineistossa oli yli puolet (54 %). Puuhuoltoketjun sujuvan toiminnan kannalta on keskeistä, että yhteiskunnallisesti tärkeää työtä voidaan tehdä työhyvinvoinnin näkökulmasta kestävällä ja inhimillisellä tavalla. Kyselyaineiston pohjalta laadittiin aineistoa kokoava infograafi, joka vertaa työhyvinvoinnin teemojen skaalautumista puuhuoltoketjun eri ammattiryhmillä. Infograafissa työhyvinvoinnin teemat on standardoitu samalle asteikolle, teemoja esittävien janojen keskiarvot asettuvat nollaan, ja janoissa esiintyvä hajonta on yhden suuruinen. Työhyvinvoinnin teemoihin sisältyvät muuttujat on esitetty julkaisun sivuilla 81. Ammattiryhmien välisessä vertailussa erottuu toimihenkilöiden tilanne, joka varsinkin työtaakan ja kuormittumisen osalta oli vertailussa negatiivisin.

(<b>2. korjattu painos</b> löytyy osoitteessa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-117-2">http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-117-2</a>)