Fosfori on välttämätön kasvinravinne, jonka saatavuus riippuu mm. maan helppoliukoisen fosforin pitoisuudesta ja fosforilannoituksesta. Fosforilannoitus ja maan helppoliukoinen fosfori vaikuttavat myös fosforin huuhtoutumisriskiin. Fosforihuuhtoumien minimoimiseksi fosforilannoitus tulisi tarkentaa kasvien tarpeen mukaiseksi. Tässä tutkimuksessa selvitettiin alueellinen fosforilannoitustarve pyrittäessä 95 %:iin maksimisadosta ja huomioiden maassa olevat fosforireservit (viljavuusuuttoinen fosfori) sekä kunnassa muodostuva lantafosforin määrä. Peltolohkojen viljavuusanalyysitiedot koostuivat viljelijöiden vuosina 2005-2009 ottamista ja viljavuuslaboratorioiden analysoimista maanäytteistä (1 008 302 maanäytettä). Kuntakohtaiset eläinmäärät toimittivat Tilastokeskus (TIKE), Suomen Hippos ry, Saga Furs Oyj ja Kopenhagen Fur. Eläinten lannan sisältämä fosforimäärä arvioitiin perustuen MTT:n ruokintakokeisiin. Suomalaisten peltolohkojen keskimääräinen fosforiluku oli 13,0 mg l-1. Maalajeittain ryhmiteltynä vastaavat fosforiluvut savimailla, karkeammilla kivennäismailla ja orgaanisilla mailla olivat 12,3, 13,9 ja 9,8 mg l-1. Noin puolessa analysoiduista maanäytteistä (49 %) fosforin saatavuus ei ollut kasvin kasvua rajoittava tekijä, toisin sanoen näillä mailla ei ole fosforilannoitusvastetta viljaa tai nurmea viljeltäessä. Maalajeittain tarkasteltuna vastaavat osuudet savimaille, karkeammille kivennäismaille ja orgaanisille maille olivat 69, 47 ja 14 %. Manner-Suomen ELY-keskuksista Varsinais-Suomen alueella on eniten peltolohkoja (73 %), missä fosfori-lannoituksella ei saada satovastetta. Ahvenanmaalla vastaava osuus on 76 %. Kotieläinlannan sisältämä fosforimäärä oli 17,5 milj. kg vuonna 2011, koostuen pääasiassa naudan- (9,8 milj. kg), sian- (3,6), turkiseläin- (1,8) ja kananlannasta (1,5). Suurin osa lantafosforista (42 %) muodostui Pohjanmaalla. Lantafosforia riittäisi viljellylle peltopinta-alalle tasaisesti levitettynä 8,8 kg ha-1, kun koko lannoitustarve on 8,6 kg ha-1. Lantafosforin lisäksi väkilannoitefosforia käytettiin 5,6 kg ha-1 vuonna 2011. Koska peltojen fosforiluvulla on merkittävä vaikutus fosforin huuhtoutumispotentiaaliin, olisi fosforilannoitus säädettävä kasvien tarpeen mukaiseksi. Näin voitaisiin aikaa myöten alentaa maan fosforilukuja ja vähentää fosforin huuhtoutumista. Tällä hetkellä lantafosforilla voitaisiinkin korvata väkilannoitefosforin käyttö kokonaan. Tämä vaatii kuitenkin lantafosforin kuljettamista kauemmaksi lannan syntysijoilta, mikä ei nykyisillä tekniikoilla ja hintasuhteilla ole taloudellisesti kannattavaa. Myös ympäristölainsäädäntö sallii nykymuotoisen fosforin käytön.