Naudan istukka ei läpäise vasta-aineita, ja tästä syystä niitä on vastasyntyneen vasikan veressä vain vähän. Emon vasta-aineita erittyy sen ternimaitoon. Vasikan ternimaidosta saamat vasta-aineet suojaavat sitä ulkoisia taudinaiheuttajia vastaan ensimmäisten elinviikkojen ajan. Ternimaidosta vasikan seerumiin imeytyvien vasta-aineiden vasikalle antamasta suojasta käytetään nimitystä passiivinen immuniteetti. Ternimaitojuoton onnistumista voidaan seurata mittaamalla vasikan seerumin IgG1(immunoglobuliini1)-pitoisuus joko suorilla tai epäsuorilla menetelmillä. Epäsuorasti IgG1-pitoisuutta voidaan mitata muun muassa seerumin totaaliproteiinin avulla. Totaaliproteiinipitoisuutta voidaan mitata epäsuorasti myös ominaispainomittarin eli refraktometrin avulla. Riittävän passiivisen immuniteetin rajana pidetään yleisesti IgG1-pitoisuutta 10 g/l. Totaaliproteeinipitoisuuden raja-arvo vaihtelee eri tutkimusten mukaan välillä 45 ja 50 g/l. Tämän tutkimuksen mukaan 28,7 % suomalaisista isojen lypsykarjapihatoiden vasikoista kärsi puutteellisesta passiivisesta immuniteetistä. Pienestä tutkimusaineisoista huolimatta tilojen joukosta pystyttiin löytämään myös tiloja, joilla puutteellinen ternimaidon saanti voitiin jo tällä otoksella todeta karjaongelmaksi. Tämän tutkimuksen perusteella seerumin IgG1-pitoisuuden lisäksi myös laboratorio-olosuhteissa tehtyä totaaliproteiinipitoisuudeen määritystä voidaan käyttää karjatasolla vasikoiden ternimaidon saannin arvioimiseen alle 11 vrk ikäisillä vasikoilla (korrelaatiokerroin 0,76). Tulosten perusteella suomaalisten lypsykarjatilojen kannattaisi yhteistyössä terveydenhuolto-eläinlääkäreidensä kanssa hyödyntää näitä tutkimuksia vasikoiden ternijuoton onnistumisen seurannassa ja kehittämisessä. Tämän tutkimuksen myötä eläinlaboratorio Movet Oy:llä on valmiudet myös kliinisten, tiloilta tulevien verinäytteiden tutkimiseen. Tutkimusmenetelmästä riippuen tiloille koituvat vuosikustannukset ovat luokkaa 65 300 .