Suomessa kasvatetusta öljypellavasta valmistetulle öljylle on kysyntää, ja öljypellavan viljelyala voi täten kasvaa. Öljypellavan tuottajat ovat olleet kiinnostuneita öljypellavan laadun hallinnasta, ja yksi kiinnostuksen kohteista on ollut öljyn käyttö elintarvikkeissa ja lääketuotteissa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan elintarvikekäyttöön tarkoitetun öljypellavaöljyn laatuominaisuuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Rasvahappokoostumus, erityisesti korkea linoleenihappopitoisuus, tekee pellavaöljystä arvokkaan elintarvikkeiden ja lääkevalmisteiden raaka-aineen. Rasvahappokoostumus vaihtelee kuitenkin paljon eri tutkimuksissa lajikkeiden ja tutkimusmenetelmien mukaan. Rasvahappokoostumus aiheuttaa myös ongelmia erityisesti rasvahappojen hapettumisherkkyyden vuoksi. Syötäväksi tarkoitetun pellavaöljyn tutkimuksissa on keskitytty erityisesti rasvahappokoostumukseen, hapettumiseen ja makuun. Vain harvoissa tutkimuksissa on selvitetty öljyn tuoksun ja mikrobiologisen laadun parantamista. Yleisesti ottaen varastointi ja kuumentaminen lisäävät rasvojen hapettumista sekä vähentävät tokoferolien ja E-vitamiinin määrää pellavaöljyssä. Hapettuminen heikentää öljyn makua. Pellavaöljyn laatua voidaan parantaa useilla menetelmillä, mm. lajikejalostuksella, viljelytekniikalla sekä kemiallisilla, bioteknologisilla ja mikrobiologisilla menetelmillä. Yhtä selkeää ja yleisvaikutteista menetelmää ei kuitenkaan löytynyt, vaan laatua on tarkasteltava tuotekohtaisesti suhteessa sen käyttötarkoitukseen. Korkea siemensato, sadon öljypitoisuus ja korjuuaika vaikuttavat öljyn laatuun. Myös sääolot vaikuttavat öljyn laatuun, mutta ne ovat vaikeasti hallittavissa.