Vaatimukset tuotantoeläinten elinolojen ja hyvinvoinnin parantamiseksi ovat lisääntyneet Suomessa kuten muuallakin läntisessä maailmassa. Asenteiden muutos näkyy sekä lainsäädännössä että kuluttajien valinnoissa. Luonnontieteellistä tutkimusta tarvitaan tuottamaan tietoa, jonka avulla parannetaan eläinten hyvinvointia. Vaatimukset eläinten paremmasta hyvinvoinnista voivat olla osittain ristiriidassa eläintuotannon taloudellisuuden kanssa. Eläinten hyvinvointitutkimuksessa tulee huomioida myös tuotannon taloudellisuus. Eläinten hyvinvointiongelmat johtuvat siitä, että eläimillä olevat sopeutumat ja kasvatusympäristön eläimille asettamat haasteet eivät vastaa toisiaan, ja eläimen sopeutumiskyky ylitetään. Etenkin eläimen käyttäytymistarpeet jäävät usein tyydyttämättä, ja eläin stressaantuu. Eläinten tarpeiden tärkeyttä tutkimalla voidaan selvittää, millaisia avainpiirteitä eläimen kasvatusympäristössä tulisi olla, jotta eläinten hyvinvointi olisi turvattu. Stressi ilmenee epänormaalina käyttäytymisenä sekä fysiologisina muutoksina, ja pitkäkestoinen stressi voi lopulta heikentää myös eläimen terveyttä ja tuottavuutta. Näitä kaikkia voidaan käyttää hyvinvoinnin mittareina tutkimuksissa, joissa uusia, vaihtoehtoisia kasvatusmenetelmiä verrataan vanhoihin menetelmiin. Jos tutkimukset osoittavat, että uusi menetelmä on vanhaa parempi, voidaan harkita uuteen kasvatusjärjestelmään siirtymistä. Uusien kasvatusjärjestelmien käyttöönotto ja niihin liittyvän lainsäädännön valmistelu on kuitenkin monimutkainen yhteiskunnallinen prosessi. Eettisten näkökantojen ja luonnontieteellisen tiedon lisäksi siihen vaikuttavat mm. taloudelliset ja poliittiset tekijät. Kuluttajien asenteet ovat kuitenkin ehkä ratkaisevimmassa asemassa. Ovatko kuluttajat valmiita maksamaan enemmän eläintuotteista, joiden tuotannossa on huomioitu eläinten hyvinvointi monipuolisesti, mukaan lukien eläinten mahdollisuus käyttäytyä enemmän lajityypillisesti?