Tutkielmassani käsittelen lapsen etua sekä lapsen ja sosiaalityöntekijän toimijuutta lastensuojelulain 13 b §:ssä olevan sosiaalityöntekijän asiakasmäärän rajauksesta koskevaan hallituksen esitykseen annetuissa lausunnoissa ja asiantuntijalausunnoissa. Tavoitteenani on selvittää, miten lapsen etu niissä kuvataan ja millaisiin toimijapositioihin lapsia ja sosiaalityöntekijöitä niissä asetellaan lapsen edun näkökulmasta.

Tutkimukseni kuuluu laadulliseen tutkimukseen, jossa käytän tutkimusmetodina diskurssinanalyysiä. Menetelmänä diskurssianalyysi sopii tutkimusmenetelmäksi tutkimuksessani, koska pyrin osaltani ymmärtämään eri toimijuuksia. Toimijuus on työtäni ohjaava teoreettinen kehys. Esitän aineistolleni kysymyksiä lausetason semanttisella analyysin avulla sekä semioottisella sosiologialla, jotka molemmat sopivat toimijuuden tarkasteluun. Tutkimuksen mukaan lapsen etu on yleiskäsite, joka saa merkityksensä siinä kontekstissa, jossa sitä käytetään. Aineistossani lapsen etu oli läpileikkaava käsite ja se oli merkittävin tavoite lastensuojelulaissa olevaa asiakasmäärän rajausta koskevan säännöksen tarpeellisuudessa. Lapsen toimijuus saa muotonsa pääosin sosiaalityöntekijän toimijuuden kautta. Lapsen omaa toimijuutta on osallisuus ja siihen kuuluva mielipiteen ja näkemyksen tuottaminen kohtaamisissa sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen osallisuuden eri muotojen vahvistaminen on tutkimuksen mukaan pidettävä toiminnan keskiössä lapsen edun toteuttamiseksi.