Tässä pro gradu -tutkielmassa on tavoitteena tutkia lastensuojelun perhetyön vuorovaikutusta: mitkä asiat edistävät tai estävät vuorovaikutussuhteen syntymistä, kun tapahtumien kontekstina on sensitiivisyyttä vaativa paikka eli perheiden koti? Aineisto on kerätty kansainvälisistä elektronisista tietokannoista, joissa julkaistaan alan korkeatasoista tieteellistä tutkimusta. Suomenkielistä aineistoa ei ollut saatavilla. Tutkielman aineisto koostuu 13 tieteellisestä artikkelista. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on vuorovaikutus. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja ainestoa käsiteltiin teoriaohjaavan aineiston analyysin mukaisesti. Aineistosta nousi esiin organisaation, ammattilaisten ja asiakkaiden teemat, joissa jokaisessa oli tarkastelun aiheena vuorovaikutus. Ammattilaisten ja organisaation näkökulmasta keskeisimmät edistävät tekijät vuorovaikutuksen syntymiseen olivat riittävä aika, empaattisuus, reflektointi ja kuunteleminen. Estäviksi tekijöiksi nousivat pelko ja liiallisesta asiakasmäärästä johtuva kiire. Asiakkaiden näkökulmasta edistäviksi tekijöiksi nousivat avoimuus, luotettavuus ja rehellisyys. Se, että heissä nähdään hyvää ja että ammattilainen pitää heidän puoltaan, olivat myös tärkeitä elementtejä, joilla vuorovaikutusta saatiin luotua. Estäviksi tekijöiksi asiakkaiden näkökulmasta nousi pelko lastensuojelun ammattilaisia ja heidän aikomuksiaan kohtaan.