Tutkimuksessani selvitetään, millaisia muutosjohtamisen haasteita työnjaon ja työtehtävien uudelleenorganisointiin sisältyy sekä mikä rooli henkilöstön osallisuudella ja muutosviestinnällä on muutoksen toteutuksessa. Tutkimuskohteena on Iisalmen kaupungissa toteutettu hallinto- ja tukipalveluiden uudelleenorganisointiin liittyvä organisaatiouudistus, jossa siirryttiin tuottamaan hallinto- ja tukipalvelut keskitetysti tiimeissä. Henkilöstön kokemusten perusteella on tarkoituksena kuvata, miten muutosjohtamisella voidaan vaikuttaa työn uudelleenorganisoinnin onnistumiseen sekä miten henkilöstö voidaan huomioida muutoksessa. Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jossa aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla haastattelemalla kahdeksaa Iisalmen kaupungin organisaatiouudistukseen osallistunutta henkilöä. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysimenetelmällä.

Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen käsitteitä ovat muutosjohtaminen, työn organisointi, henkilöstön osallisuus ja muutosviestintä. Kuntien toimintaympäristössä on tapahtumassa monia yhteiskunnallisia muutoksia, joiden seurauksena myös kuntatyö muuttuu. Kunnilla on tarve kehittää organisaatioitaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimuksessani työn uudelleenorganisointia tarkastellaan yhtenä työn muutoksen sovellutuksena. Työn uudelleenorganisointi asettaa vaatimuksia muutoksen johtamiselle sekä henkilöstön huomioinnille muutosprosessin eri vaiheissa.

Tämän tutkimuksen tulokset mukailevat aikaisempaa tutkimusta. Tutkimustulosten perusteella työnjaon ja työtehtävien uudelleenorganisointiin liittyvä muutos edellyttää suunnitelmallista, hallittua ja tavoitteellista muutosjohtamista. Muutosjohtamisen toteutuksessa keskeisimmiksi haasteiksi muodostuvat muutosviestinnän johdonmukainen toteutus ja henkilöstön osallistaminen muutokseen. Henkilöstön osaamisen ja kokemuksen hyödyntäminen on avainasemassa työnjaon ja työtehtävien uudelleenmäärittelyn onnistumisen näkökulmasta.

Työnjaon ja työtehtävien uudelleenorganisointi vaikuttaa merkittävästi yksittäisen työntekijän päivittäiseen työhön. Muutoksen kokonaisvaltaisuus ja henkilökohtaisuus synnyttää henkilöstössä monenlaisia tunnereaktioita. Esimiehellä tulee olla kykyä havaita työntekijöiden tunnereaktiot ja huomioida heidät yksilöllisesti. Muutokseen liittyvät huolet ja epävarmuus tulevasta lisäävät työyhteisön avoimuuden ja esimiehen tarjoaman tuen tarvetta. Työn uudelleenorganisointiin liittyvä muutos edellyttää ihmisläheistä johtamisotetta.