Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin rasismin laajuutta, yhteiskunnalliseen osallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja vapaa-ajan osallistumisen sosiaalisia jakolinjoja 8.- ja 9.-luokkalaisten vähintään vuoden Suomessa asuneiden monikulttuuritaustaisten perheiden nuorten, II sukupolven ulkomaalaistaustaisten ja I sukupolven ulkomaalaistaustaisten keskuudessa. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, miten rasismin kielteisiä vaikutuksia yhteiskunnalliseen osallisuuteen voitaisiin vaimentaa.

Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin Lars Leemannin ja Hanna-Maria Kuusion esittämää sosiaalisen osallisuuden mallia, jossa osallistuminen synnyttää yksilöllisen yhteiskunnallisen kiinnittymisen tunteen. Mallissa sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä on keskeinen rooli siinä, miten yksilöt ja ryhmät pääsevät hyödyntämään mahdollisuuksia eri osallistumisen areenoilla.

Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyä vuodelta 2017. Tutkimusaineiston tilastollinen analysointi toteutettiin ristiintaulukoinnilla, moniluokitteluanalyysillä ja usean muuttujan korrespondenssianalyysillä. Metodipainoitteisessa tutkielmassa pohdittiin muun muassa kausaalisuhdeargumentaatiota poikkileikkausaineistolla, vastaajapsykologiaa ja tutkimuksen toteuttamisen prosessia.

Rasistista kiusaamista (ihonväri, kieli, ulkomaalaistausta) oli kohdannut viimeisen lukukauden aikana koulussa tai vapaa-ajalla monikulttuuritaustaisten perheiden nuorista 12,7 %, II sukupolven ulkomaalaistaustaisista nuorista 25,7 % ja I sukupolven ulkomaalaistaustaisista nuorista 30,7 %. Rasismin kokemus oli Lähi-Idässä (Irak, Iran, Afganistan) ja Somaliassa syntyneiden nuorten lisäksi yleistä myös muissa syntymämaaryhmissä.

Tutkielman keskeisin argumentti rasismin kielteisestä vaikutuksesta yhteiskunnalliseen osallisuuteen sai tutkimusaineiston perusteella vahvistusta. Tutkimustulosten mukaan rasismi vaikutti erityisen voimakkaasti yhteiskunnalliseen osallisuuden tunteeseen niillä nuorilla, joiden äiti oli syntynyt Lähi-Idässä, Somaliassa ja Aasiassa (Thaimaa, Kiina, Vietnam). Parhaita yhteiskunnallisen osallisuuden itsenäisiä ennustajia olivat ystävyyssuhteet, harrastetietoisuus, perheen talous ja vaikutusmahdollisuudet koulussa. Ohjattuun urheiluun osallistuminen oli yksi potentiaalinen rasismin kielteisiä vaikutuksia vaimentava tekijä.

Arvosana: Laudatur.