Tutkimuksemme tarkoitus on kuvailla oppilaiden oppimista tiedekeskusympäristössä. Laadimme kahden oppitunnin mittaisen oppimispolun yhteistyössä Arktisen keskuksen kanssa. Oppimispolun sisältönä oli Arktisen alueen elämä. Halusimme saada tietoa siitä, miten luokkahuoneopetuksesta poikkeava tiedekeskuspedagoginen opetus heijastuu oppilaiden oppimiseen. Tutkimuksemme teoreettisena taustana perehdyimme oppimisympäristöihin, oppimiseen tiedekeskusympäristössä sekä tiedekeskuspedagogiikkaan. Rakentaessamme oppimispolkua perehdyimme Arktisen alueen erityiskysymyksiin ja suunnittelimme oppimispolun siten, että se olisi oppilaille mahdollisimman aktivoiva ja edistäisi heidän tietoisuuttaan kulttuurisista lähtökohdista. Tavoitteena oli myös ohjata oppilaita tuntemaan ja ymmärtämään luontoa, omia valintojaan sekä niiden vaikutuksia elämälle ja ympäristölle. Laadimme oppimispolun tehtäviä niin, että niissä ilmeni toiminnallisuus, kokemuksellisuus, elämyksellisyys sekä ympäristöopin monitieteinen perusta. Tarvitsimme oppimispolun toteuttamiseen sekä suunnitteluapua että materiaaleja, joita saimme yhteistyössä Arktisen keskuksen kanssa. Tutkimushenkilöinä oli 57 kolmannen luokan oppilasta, jotka saimme mukaan yhteistyössä luokanopettajien ja vanhempien kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa vaiheessa siten, että oppilaille tehtiin ennen oppimispolun toteutusta alkukartoitus heidän Arktista elämää koskevasta tietoudestaan. Sama kysely toistettiin oppimispolun jälkeen. Kyse oli toistomittausmenetelmästä. Tutkimuksemme edustaa aineiston analyysin osalta monimenetelmäistä otetta. Päädyimme tarkastelemaan oppilaiden tietouden luonnetta ja muuttumista käyttäen analyysimenetelmänä sisällönanalyysia ja kvantitatiivista tarkastelua.
Luokittelimme oppilaiden alku- ja loppukartoituksien tehtäväkohtaiset vastaukset kolmeen kategoriaan vastauksen tason mukaan: erinomainen, kohtalainen ja ei osaamista. Saimme näin luotua kokonaiskuvan oppilaiden tietouden muuttumisesta. Lisäksi tarkastelimme oppilaiden vastauksia oppilaskohtaisesti, jotta saimme selville yksilökohtaiset vaikutukset. Oppilaiden osaamisen muutokset kategorisoimme neljään luokkaan: oppiminen edistyi, osaaminen pysyi ennallaan, osaaminen taantui ja osaamista ei pystytty todentamaan. Tutkimustuloksemme osoittavat, että lähes puolella oppilaista tapahtui oppimisessa positiivista muutosta oppimispolun myötä. Arktisen alueen sijainti, sen luonto ja eläimet, alkuperäiskansatuntemus ja Arktisella alueella liikkuminen sekä vaatetus olivat asioita, joissa oppilaiden tietoutta tarkasteltiin. Pohdimme myös mahdollisia syitä siihen, miksi oppimistuloksissa oli niin suuria oppilaiden välisiä eroja. Tutkimustuloksemme todistavat, että luokkahuoneen ulkopuolinen oppiminen tukee oppilaiden motivaatiota ja oppimista. Jatkotutkimusaiheina koemme tärkeiksi opettajien kokemukset oppimispolkumallin käytöstä osana opetusta sekä oppimispolkumallin hyödyntämisen erilaisilla oppijoilla eri ikäryhmissä.