Tutkielman tarkoitus on selvittää sähköisten panttikirjojen käyttöä, voimassa olevaa sekä uudistuvaa lainsäädäntöä apuna käyttäen. Tutkielmassa on myös empiirinen kyselytutkimus, jotta lainsäädännön lisäksi sähköisten panttikirjojen ja sähköisen asioinnin käytännön kokemukset toisivat erilaisen näkökulman niiden asemasta esineoikeudessa. Tutkielman merkitys on antaa näkemystä erityisesti sähköisten panttikirjojen käytön ja lainsäädännön toimivuuteen ja kehitystarpeisiin.

Tutkielmassa käydään läpi kiinnitysten ja kiinnitysrekisterin historiaa, sekä tehdään katsaus lainsäädäntöön ja kiinteistöjen sähköiseen asiointijärjestelmään (KVP, Kiinteistönkaupan verkkopalvelu). Tämän lisäksi tutkielmassa pohditaan sähköisten panttikirjojen käyttöä panttauksen välineenä sekä miten kiinnityksiä voidaan hakea tällä hetkellä kirjallisella ja sähköisellä menettelyllä.

Sähköisiä panttikirjoja verrataan tutkielmassa sähköiseen kiinteistönluovutukseen ja vielä toistaiseksi olemassa oleviin kirjallisiin panttikirjoihin. Tämän lisäksi vertailupohjaa saadaan ruotsalaisesta ja englantilaisesta sähköisestä asioinnista ja sähköisistä panttikirjoista. Lopuksi tutkielmassa keskitytään digitalisaatioon, sidosryhmien osuuteen sähköisten panttikirjojen käytössä sekä lähitulevaisuuden lainsäädäntömuutoksiin.

Viimeisessä pääluvussa käydään läpi kyselytutkimus, joka tehtiin tuottamaan uutta käytännön tietoa tutkielmaan sähköisten panttikirjojen ja sähköisen asiointijärjestelmän kehitystarpeista ja hyvin toimivista kokonaisuuksista. Kysely kohdistettiin ensinnäkin kirjaamisviranomaisen, eli Maanmittauslaitoksen työntekijöille. Muita kohderyhmiä olivat satunnaisotannalla valitut pankkien ja kiinteistönvälitysliikkeiden työntekijät. Kyselytutkimus suoritettiin verkkokyselyllä.