Haku

Kenelle Ylä-Lapin metsät kuuluvat? : tutkimus toimijuudesta John S. Nelsonin teorian mukaan

QR-koodi

Kenelle Ylä-Lapin metsät kuuluvat? : tutkimus toimijuudesta John S. Nelsonin teorian mukaan

Pro gradu – tutkielmassani käsittelen Ylä-Lapin metsäkiistaan liittyvän muutoksessa ole-van toiminnan luonnetta. Jo aiemmin on osoitettu toiminnassa tapahtunut muutos suhteessa perinteiseen toimintaan. Toiminnan kentälle on avautunut pienille toimijaryhmille uusia väyliä saavuttaa tavoitteensa. Tähän ovat myös poromiehet tarttuneet turhautuneina vähäi-siin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Ylä-Lapin metsäkiista on tapauksena ainutlaatuinen ja eroaa lähtökohdiltaan, tapahtumiltaan ja laajuudeltaan aiemmista metsäkiistoista. Tutki-muksessani keskityn kysymyksiin miten ja miksi toiminnan muutos on tapahtunut. Työssä esiintyvät toimijat jakaantuvat pääsääntöisesti kahteen eri leiriin sen mukaan sijoittuvatko he porotalouden vai metsätalouden puolestapuhujiin. Toiminnan ilmeneminen eri osapuol-ten väillä on myös osa tutkimusta.

Aineistona toimii sanomalehdistä kerätyt artikkelit, joiden avulla muodostan näkemykseni Ylä-Lapin tapahtumista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu John S. Nelsonin muodostamaan poliittisen kannan teoriaan. Teorian sisältämät seitsemän poliittisen kannan ominaisuutta ovat toimintaa selittäviä ja osa murrosaikojen politiikkaa. Ne ovat suhteiden malleja maailmaa kohtaan. Ominaisuudet toimivat analyysin kehyksenä ja luovat yhden mahdollisen tavan jäsentää muuttuneen toiminnan muotoja. Nelsonin teorian tuntematto-muus asettaa työlle haasteen. Vastaan haasteeseen nostamalla teorian testaamisen osaksi tutkimusta.

Nelsonin poliittisen toiminnan muutoksesta kertovat ominaisuudet ovat olemassa myös Ylä-Lapissa tapahtuvassa toiminnassa. Niiden avulla osoitan, kuinka esimerkiksi pettymys eri muodoissaan on johtanut toiminnan aktivoitumiseen tai kuinka laaja-alaisen politiikan ohittamisella on saavutettu jotakin, mikä aiemmin on jäänyt vain haaveeksi. Pettymys nou-sikin merkittävimmäksi tekijäksi niin sanotun perinteisestä toiminnasta eroavan toiminnan käynnistäjänä. Pettymys ja vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa oman elinkeinonsa tulevai-suuteen aiheuttivat turhautumisen tuloksettomiin neuvotteluihin ja katteettomiin lupauk-siin. Näin päädyttiin tilanteeseen, jonka mittasuhteet ylittivät kaikki odotukset. Vaikka pe-rinteisen politiikan väylät syrjäytettiin, ei perinteisten päätöksentekoelimien aika ole silti ohi, koska kiista on aina lopulta palautunut valtion ratkaistavaksi.

Tallennettuna: