Osuustoiminnassa voitto ei ole yksinomainen tavoite, vaan tavoitteena on myös palveluiden ja etujen tuottaminen jäsenistölle. Osuustoiminta on yksityisomistukseen perustuvaa yhteisöllisyyttä korostavaa liiketoimintaa. Uusosuustoiminta lähti nousuun 1990-luvun puolivälin jälkeen laman seurauksena. Uusosuustoimintaa pidetään myös yhtenä ratkaisuvaihtoehtona työttömyysongelmaan.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan uusosuustoiminnan rahoituksen haasteita ja rahoitusratkaisuja kolmen case-osuuskunnan toiminnan kautta. Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus. Tutkimuksen kohteena olevista osuuskunnista on laadittu haastattelujen avulla toiminnankuvaukset. Toiminnankuvaukset on analysoitu ja niiden perusteella on koottu tutkimuksen tulokset.

Osuuskuntien rahoituksen järjestäminen on usein haasteellista. Osuuskuntien on hyvin vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta saada käyttöönsä rahoitusta niin sanottujen riskirahoitusinstrumenttien avulla, mikä vaikeuttaa toimintaa varsinkin alkuvaiheessa. Ongelmia voi syntyä myös silloin, kun osuuskunta tarvitsee nopeasti rahoitusta esimerkiksi mittaviin investointeihin. (Pellervo 2010: 17.)

Tämän tutkimusten tulosten mukaan voidaan todeta, että usein pienille osuuskunnille riittävät riskisijoittajiksi sen omat jäsenet ja rahoitusvälineeksi osuudet ja osuusmaksut. Tätä tukevat myös viimeaikoina ilmestyneet artikkelit. Tällaisen rahoituksen ehtojen järjestäminen on melko helppoa ja yksinkertaista. Rahoituksellisia haasteita osuuskunnille syntyy heikohkosta maksuvalmiudesta sekä investointitilanteista. Osuuskunnat eivät halua jättää tulorahoitusta yritykseen omaa pääomaa kerryttämään, vaan tuotto jaetaan jäsenille palkkana, suhteessa tehdyn työn määrään. Tämä aiheuttaa sen, ettei kassaan kerry varoja ja maksuvalmius pysyy heikkona.