Pro gradu -tutkielmani kohdistuu palvelusetelin käyttöönottoon varhaiskasvatussektorilla. Aihealueet ovat palveluseteli ja asiakkuus. Teoriaosuudessa palveluseteliprosessia tarkastellaan makrotason yhteiskunnallisena ilmiönä, jossa varhaiskasvatus nähdään osana sosiaali- ja hyvinvointipalvelujen palvelujärjestelmää. Asiakkuutta tarkastellaan sekä sosiaalipoliittisesta että hallinnollisesta näkökulmasta sen mukaan, missä kontekstissa asiakkuus esiintyy. Mikrotasolla asiakkuus kohdentuu vanhempien asiakkuuteen yksityisen päivähoidon palvelusetelillä tuotetun varhaiskasvatuspalvelun käyttäjänä. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille vanhempien näkemyksiä palvelusetelijärjestelmään siirtymisvaiheessa valintaprosessiin vaikuttavien tekijöiden ja laatunäkemysten osalta. Tavoitteena on tunnistaa asiakasnäkökulmasta yksityi-sen päivähoidon palvelusetelillä tuotetun varhaiskasvatuspalvelun ongelma-alueita ja kehittämisen kohteita.

Tutkimuksen kontekstina on Oulun kaupungin yksityisen päivähoidon palvelusetelillä tuotettu varhaiskasvatuspalvelu. Aineisto koostuu päiväkotien osalta niistä yksiköistä, jotka olivat mukana Oulun kaupungissa toteutetussa sähköisessä palvelusetelihankkeessa ja joissa palvelusetelijärjestelmään siirryttiin 1.8.2011. Asiakkaiden osalta aineisto koostuu edellä määriteltyjen päiväkotien asiakasperheistä, jotka ovat valinneet lapsensa varhaiskasvatuksen rahoitusmuodoksi Oulun kaupungin määrittämän palvelusetelin.

Empiirinen aineisto kerättiin Webropol -lomakekyselynä huhti- ja toukokuun vaihteessa 2013. Kyselyyn vastasi 86 henkilöä. Aineisto käsiteltiin SPSS–tilasto-ohjelmalla. Tutkimusmenetelmäksi muotoutui kvan-titatiivinen kuvaileva metodi, jossa analyysia ohjasi aineistolähtöisyys sekä substanssi.

Aineiston pienuudesta johtuen tulokset ovat suuntaa antavia. Ongelma-alueita ja kehittämisen kohteita nousi esille hyvin vähän. Tuloksista ilmeni, että vanhempien tietoisuus eri toimijoiden rooleista, vaikuttavuudesta ja vastuualueista oli osittain puutteellista, mistä johtuen informaation jakamista palvelusetelijärjestelmän erityispiirteistä tulisi lisätä. Kehittämisen kohteeksi nousi myös palvelusetelin käyttöönottami-sen alkuvaiheessa koettu sähköisen palvelujärjestelmän toimimattomuus, sekä palvelusetelijärjestelmän kehittäminen rahoitusjärjestelmänä niin, että palvelu olisi joustavammin käytettävissä perheiden elämänti-lanteiden ja vaihtelevien tarpeiden mukaisesti. Kokonaisuudessaan vanhempien taholta palvelusetelijärjestelmä koettiin laadukkaana ja asiakaslähtöisenä palveluntuotantomuotona, jossa valinnan mahdollisuus lisäsi sekä palvelun riittävyyttä että saavutettavuutta. Erityisen tyytyväisiä vanhemmat olivat palveluntuottajan asiakaslähtöiseen ja laadukkaaseen toimintaan.