Pro Gradu -tutkimukseni on suunnittelua tukevaa tutkimustyötä. Tutkimukseni aiheena on erätaitoisen piirrosanimaatiohahmon suunnittelu. Tutkimuongelmana on tekijälähtöisestä näkökulmasta selvittää, miten erätaitoisuutta ja luontosuhteita voidaan hyödyntää tai korostaa lasten piirrosohjelman suunnittelussa. Tutkimusaineistonani käytän kolmea olemassaolevaa lasten piirrosanimaatiohahmoa, oman hahmoni suunnittelutyötä ja aihetta tukevaa kirjallisuutta. Analysoin aineistooni kuuluvien, oman hahmoni esikuvina toimivien, piirroshahmojen luontosuhteita ja erätaitoisuutta niiden varustelun, abstraktin tietämyksen, käytännön taitojen ja elinympäristön kautta. Luontosuhteista olen rakentanut kriteeristön Raymond Williamsin artikkelin pohjalta. Analysoin erätaitoisuutta näiden luontosuhteiden kriteeristöjen valossa. Hahmoni konsepti rakentuu tutkimustyön tukemana.

Tutkimukseni keskeisiä tutkimustuloksia ovat hahmon erätaitoisuuden riippuvuus elinympäristöstä ja luontosuhteiden riipuvuus varustelusta. Erätaitoisen hahmon suunnittelussa korostuuu hahmon ulkonäkö ja varustelutaso. Varusteiden määrä tai niukkuus osoittaa selkeästi hahmon luontosuhteen laatua. Runsas varustelu kertoo modernista ja varautuneesta suhteesta luontoa kohtaan kun taas varustelun vähyys tai puuttuminen korostaa hahmon henkistä yhteenkuuluvuutta luonon kanssa. Luontosuhteet ovat ristiriitaisia ja niitä ilmenee samanaikaisesti useampia samassa hahmossa, joten niitä voidaan käyttää myös pelkistettynä draaman välineenä. Erätaitoisuutta ja luontosuhteita ilmaisemaan tarvitaan varustelun, abstraktin tietämyksen, käytännön taitojen ja elinympäristön kuvausta, mutta kaikki nämä ominaisuudet ilmenevät lastenohjelmassa vasta toiminnan kautta.

Suunnittelua tukeva tutkimus yhdistää teorioissaan taiteiden ja tieteiden näkemyksiä. Oman tutkimukseni kohdalla taiteellista osiota edustaa suunnittelu tulevasta työstä, mutta hahmon konseptointi osoittautui erittäin keskeiseksi aiheeksi lastenohjelmaa luotaessa. Luotuani tutkimustyön kautta tukevan pohjan hahmoni olemukselle voin siirtää sen suoraan käsikirjoitusvaiheeseen. Koska käsikirjoittajana ja tekijänä olen vielä melko kokematon, jätin käsikirjoitusvaiheen kokonaan tutkimustyöni ulkopuolelle. Vasta kokemuksen ja omien toimintamallien hiouduttua koen taiteellisen tutkimuksen mielekkääksi käsikirjoittamisen näkökulmasta. Suurin haasteeni tutkimustyössäni hahmon suunnitteluun liittyen oli aiempien vastaavien tutkimusten vähyys. Tekijälähtöisiä tutkimuksia on jo tehty muutaman vuosikymmenen ajan, mutta animaatiohahmojen ja fiktiivisten lastenhahmojen suunnittelutyöstä dokumentoitua tietoa ei ollut kovin paljoa saatavilla.