Haku

Leski testamentin saajana : puolison hyväksi tehty testamentti ja lesken jäämistöoikeudellinen asema testamenttisaannon perusteella

QR-koodi

Leski testamentin saajana : puolison hyväksi tehty testamentti ja lesken jäämistöoikeudellinen asema testamenttisaannon perusteella

Lesken aseman turvaaminen puolison kuollessa kuuluu perintöoikeutta koskevan oikeuspolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. Lesken asemaa sääntelevän perintökaaren järjestelmässä lähtökohtana on, että muiden jäämistöintresenttien, kuten lesken, oikeudellinen asema on sovitettava perillisen asemaan. Lesken ja perillisten välisen suhteen järjestymistä ei ole säännelty laissa yksityiskohtaisesti.

Puolisot voivat varautua toisen puolison kuoleman aiheuttamiin oikeudellisiin muutoksiin leskeksi jääneen elämässä myös jäämistösuunnittelulla. Yksi perinteisistä jäämistösuunnittelun keinoista on testamentin tekeminen puolison hyväksi. Tutkielmassa tarkastellaan lesken asemaa testamentin saajana. Keskeisenä tutkimusongelmana on, miten testamentilla voidaan vaikuttaa puolison asemaan voimassa olevan oikeuden valossa. Tarkasteltavia testamenttityyppejä ovat omistusoikeus- ja käyttöoikeustestamentti. Niiden sääntelyn tarkastelun avulla selvitetään, millainen lesken oikeudellinen asema on testamentin saajana suhteessa lesken lakimääräiseen suojaan. Erityisesti käyttöoikeustestamentin avulla pyritään selvittämään varallisuusoikeudellisesti varsin erityispiirteistä testamenttityyppiä sen saajana olevan lesken näkökulmasta.

Lesken jäämistöoikeudellisen aseman hahmottaminen on monimutkaista, sillä se vaatii sekä aviovarallisuusoikeudellisten että jäämistöoikeudellisten säännösten tunnistamista ja tulkintaa. Lesken asemaa sääntelevillä avioliittolailla ja perintökaarella on lisäksi omat tavoitteensa, joiden yhteensovittaminen on haasteellista. Omistusoikeustestamentilla puolison asemaa voidaan parantaa suhteessa lakimääräiseen perimykseen. Lesken kannalta käyttöoikeustestamentti on edullinen sen vuoksi, ettei hän ole testamenttisaannon perusteella perintöverovelvollinen. Toisaalta käyttöoikeustestamentin saajana olevan lesken asema voi muodostua ongelmalliseksi, jos hän ei ole ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän osakas. Hänellä ei siten ole kuolinpesän osakkaan oikeuksia tai velvollisuuksia. Hän ei voi osallistua kuolinpesän hallintoon eikä vaikuttaa sen järjestämiseen yhtä tehokkaasti kuin osakas.

Tallennettuna: