Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia viiden liikennevälineen rekisterilakien harmonisointia. Nämä liikennevälineet ovat ilma-alus, rautatiekalusto, alus, ajoneuvo ja vesikulkuneuvo. Rekisteritietoa kerätään liikennevälineiden rekisteröinnin yhteydessä. Tällä hetkellä jokaisen liikennevälineen rekisteröinnistä säädetään omassa laissa. Vain ajoneuvojen osalta on aikaisemmin toteutettu erottelu rekisteritiedon ja rekisteröinnin välillä, muiden liikennevälineiden osalta rekisteritiedosta ja rekisteröinnistä säädetään samassa laissa. Tutkielman viitekehys on oikeusinformatiikka ja tarkemmin sen erityisen osan informaatio-oikeus. Tutkielmassa harmonisointia lähestytään perusoikeuksien näkökulmasta. Työssä tutkitaan harmonisointia tiedon hallinnan ja hyödyntämisen näkökulmasta ja toisaalta esimerkiksi tiedollisen itsemääräämisoikeuden näkökulmasta. Tutkielman metodi on lainopillinen, tavoite on voimassa olevan lainsäädännön systematisointi ja tulkitseminen. Tarkoitus on myös de lege ferenda näkökulmasta tuoda esille, millainen tuleva harmonisoitu rekisterilaki voisi olla. Tutkielman päälähteitä ovat voimassa oleva lainsäädäntö, oikeuskirjallisuus ja viranomaislähteet. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että rekisterilakien harmonisointi on mahdollista toteuttaa. Kyse olisi erityislaista suhteessa viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin ja henkilötietolakiin. Eri liikennevälineillä on kuitenkin merkittävä määrä termejä, joita ei voida harmonisoida. Esimerkiksi aluksen varustaja on eri asia kuin ajoneuvon haltija tai rautatiekaluston kunnossapitovastaava. Näin ollen tuleva rekisterilaki tulisi toteuttaa niin, että jokaiselle liikennevälineelle olisi oma lukunsa. Sen sijaan tiedonhallinnasta ja tiedonluovutuksesta voisi luoda yhteiset säännökset, jotka olisi koottu omaksi luvuksi. Haasteen yhteisten säännösten soveltamiselle luovat esimerkiksi kansainväliset velvoitteet ja Euroopan unionin lainsäädäntö. Harmonisoidun rekisterilain lähtökohtana tulee olla perusoikeudet. Ennen harmonisointityön aloittamista täytyy tunnistaa tulevaisuuden haasteet sille, mitä rekisteriin kerättävältä tiedolta vaaditaan. Tulevaisuudessa muutoksia voi aiheuttaa esimerkiksi EU:ssa vireillä oleva tietosuoja-asetus.