Tango Kabaree
Tango Cabaret (englanninkielinen nimi)
Airan Kabaree (työnimi)
Kabaree (työnimi)
Komero (työnimi)
Finna-arvio
Tango Kabaree
Pekka Lehdon ohjaama Tango Kabaree (2001) on dokumentaarisia ja fiktiivisiä aineksia yhdistelevä henkilökuva 73-vuotiaasta Aira Samulinista, ikinuoresta mannekiinikuningattaresta, tanssinopettajasta ja menestyneestä liikenaisesta.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Näyttelijäkokoonpanot
Esiintyjät
|
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
19.5., 11.6. - 9.7., 28. - 29.8., 31.8.2000 (26 kuvauspäivää) (Lähde: päiväkohtaiset kuvausaikataulut) |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
"Lehtos linjeval kan sägas vara dikterat av en medvetenhet om det svåra i att nå fram till sanningen och finna människan bakom bilderna", pohti Hans Sundström (Hufvudstadsbladet 26.1.2001) Lehdon jo The Real McCoyssa käyttämää lähestymistapaa. "Inte minst i dag [- -] utgör proberstenen inte så mycket den friserande hagiografin som den snaskiga "patografin" som gärna frossar i pikanta och dramatiska detaljer. [- -] Idén har gått ut på att förena fakta och fiktion, glädje och sorg, humor och allvar. Det är ingen dum idé men förverkligandet blir ganska krystat", arvioi Sundström ja summasi: "Känslan av en onödigt konstruerad och krånglig labyrint kvarstår men det bör medges att själva ariadnetråden inte tappas bort." "Tango Kabaree on vain keskinkertainen elokuva koska Martti Suosalon seremoniamestari muiden keimailevien siipiliitäjien ohella varastaa koko shown sen yllättävän matalaa profiilia pitävältä päähenkilöltä", koki Tapani Maskula (Turun Sanomat 27.1.2001), jota Samulinin Pirjo-tyttären esiintyminen liikutti. "Näitä naamioita riisuvia, oikeasti koskettavia kohtauksia Tango Kabareelta odottaisi paljon enemmän, sillä ammattitaitoisten hauskuuttajien tai läheisien ystävien kautta ei kukaan kykene kurkistamaan maskin taa." Jyrkimmät epäilivät elokuvaa sisäpiirivitsiksi. "Tango Kabaree on sietämätön ja houreinen julkkistulvainen fantasiakarnevaali, joka yhdistää faktan ja fiktion eli se on taidetta sanan pahimmassa merkityksessä", valitti Olli-Matti Oinonen (Savon Sanomat 27.1.2001). "Siinä vaiheessa kun Paula Koivuniemi tulee kuvaan, laulamaan aikuisesta naisesta, on pakko nostaa kädet ylös. Ei minulla ole geeniä ymmärtämään tätä elokuvaa. Tässä ei ole päätä, ei häntää." "Henkilökuvan olisi aina hyvä olla jollakin tavalla kohteensa näköinen, ja siinä Lehto on onnistunut", tiivisti Pasi Rytinki (Katso 5/2001) päinvastaisen näkemyksensä. "Tango Kabaree on rönsyilevä, räiskyvä, vähän ärsyttäväkin, kaikkea tavanomaisuutta välttävä. Ja lopulta hyvin, hyvin onnellinen. Ihan kuin Aira." Kiitosta saivat niin elokuvan fellinimäinen visuaalinen runsaus kuin Martti Suosalo roolissaan: "Komeaan loppuhuipentumaan päättyvän elokuvan ikimuistoisimmassa jaksossa Suosalo kulkee allegorisesti läpi mielensä pinttymien sotkemalla itsensä tuoliin tavalla, joka tuo mieleen Jacques Tatin fyysisen komiikan", riemastui Antti Lindqvist (TV-maailma 4/2001). |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Tango Kabaree (2001) oli osa Pekka Lehdon (s. 1948) ohjaamien henkilökuvaelokuvien sarjaa. Aiemmin Lehto oli tehnyt elokuvia Maiju Lassilasta eli Algot Untolasta (Tulipää, 1980) ja Heimo Haitosta (Da Capo, 1985) yhdessä Pirjo Honkasalon kanssa sekä Jussi Parviaisesta (Yksinteoin, 1991) ja Andy McCoysta eli Antti Hulkkosesta (The Real McCoy, 1999). Tango Kabaree on Pekka Lehdon edellisen elokuvan The Real McCoy tapaan taiteilijatarina, jossa limittyvät dokumentaariset ja fiktiiviset ainekset: fiktiivisen kehyskertomuksen, kabareen valmistelun ja sen osanottajien kautta kerrotaan todellisen Aira Samulinin (s. 1927), menestyneen tanssijan ja liikenaisen elämäkertaa. "Airan elämässä henkilökohtainen kietoutuu yhteen Suomen historian kanssa", Lehto perusteli aiheenvalintaansa ennen Tango Kabareen kuvauksia. "Sota, evakkoon lähtö, jälleenrakennuksen aika, tekstiiliteollisuuden ja muodin nousu, taiteilijana ja itsenäisenä yrittäjänä toimiminen, perheväkivalta, lapsen sairastuminen, mielenterveystyö ja poliittinen työ." (Anna 6/2000). Lehdistöesitteessä Lehto luonnehti Aira Samulinia "kiinnostavalla tavalla ristiriitaiseksi ihmiseksi": "Hän ei suostu käyttäytymään kuin ikäisensä eikä kantamaan suruja ulkomuodossaan. Toisaalta hän ei ole myöskään kaihtanut tuoda julkisuuteen omia arkoja ja kipeitä asioitaan. Juuri siksi hän on mielenkiintoinen ja ihanteellinen elokuvan päähenkilö. Airan koko pitkän ja värikkään elämän mahduttaminen yhteen elokuvaan on mahdoton tehtävä. Tango Kabaree ei olekaan perinteinen elämäkertaelokuva. Se on elokuva elämänasenteesta, jonka avulla Aira Samulin on selvinnyt tilanteista, joista ei ensi näkemällä ole ulospääsyä." Ravintola Kaisaniemi valittiin elokuvan keskeiseksi kuvauspaikaksi, sillä sen arkkitehtuuri pyöreine saleineen tarjosi tekijöiden mukaan erinomaisen miljöön kabareelle. Pekka Lehdon haastattelun 9.2.2010 mukaan elokuvan ilmaisussa ja ideologiassa on vaikutteita mm. ohjaaja Rainer Werner Fassbinderin sekä lavastaja, ohjaaja Ezio Toffoluttin tuotannosta. Esiintyjien ja Kaisaniemen tiukkojen aikataulujen vuoksi kuvaukset jouduttiin viemään läpi tavallista tiiviimmin, 26 kuvauspäivässä pääosin kesä-heinäkuussa 2000 ja valaistus- ja äänityssyistä pääosin öisin. Elokuvaan taltioitiin Hyrsylän mutkassa tapahtunut Aira Samulinin isän Viktor Suvion patsaan paljastus. Kolmimetrisen graniittiveistoksen Rajamme vartija oli suunnitellut Taru Mäntynen. Elokuvan jälkikäsittely tapahtui digitaalisesti: 35 mm:lle kuvattu filmimateriaali siirrettiin Tanskassa digitaaliseen muotoon värien manipulointia ja erikoistehosteiden toteutusta varten ja tulostettiin takaisin filmille cinemascope-formaatissa. Viulisti Jari Lappalaisen nimi on lopputeksteissä virheellisessä muodossa Sari Lappalainen. Elokuvan ensi-iltaa suunniteltiin alunperin joulukuulle 2000 (Aamulehti 27.6.2000), mutta se siirtyi tammikuulle 2001. Teatterikierroksellaan elokuva sai 12 226 katsojaa. Elokuvasta julkaistu dvd sisältää myös trailerin. Pekka Lehto on sittemmin ohjannut Viron metsäsisseistä kertovan puolidokumentaarin V.O.I.T.K.A. - metsän veljet (2004) sekä kohutun kaksoismurhan inspiroiman näytelmäelokuvan Game Over (2005). |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. Sandstorm Säv. Ville Virtanen, sov. Ville Virtanen ja Jaakko Salovaara 1) Darude (off, alkutekstit), 1' 45". 2) Darude (off), 1' 45". Levytys: Darude; albumilla Before the Storm Neo Records NEO CD068, 1999. 2. Saturday / Lauantai Säv. ja san. George Salem ja Don Carone, suom. san. Kari Tuomisaari, sov. Jaakko Salo Es. Jarkko Valtee ja Osku Heiskanen, laulu (playback, Laila ja Ritva Kinnunen, laulu suomeksi, ja Jaakko Salon orkesteri), 1' 00". Levytys: Laila ja Ritva Kinnunen sekä Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS 439, 1963. 3. So What's New / Kuinkas hurisee? Säv. John Pisano Yhtye (off), kolme kertaa, yht. 2' 15". 4. True Love Säv. Cole Porter Orkesteri (off), 0' 25". 5. Blue Moon Säv. Richard Rodgers Es. Oleg Grechnev, trumpetti, ja Pavel Vasileshnikov, tuuba (100 %), 1' 15". 6. Sarabande Säv. Arcangelo Corelli, sov. Timo Forsström Es. Kaartin seitsikko (100 %), 0' 35". 7. Ich tanze mit dir in den Himmel hinein elokuvasta Sieben Ohrfeigen Säv. Friedrich Schröder, san. Hans Beckmann Lilian Harvey ja Willy Fritsch, laulu saksaksi, ja Odeon-Tanzorchester (off), 0' 30". Levytys: Lilian Harvey ja Willy Fritsch sekä Odeon-Tanzorchester; Odeon O-25903, 1937. 8. Stayin' Alive elokuvasta Saturday Night Fever Säv. ja san. Barry Gibb, Alan Gibb ja Maurice Gibb BeeGees (off), 1' 10". Levytys: BeeGees; RSO Records 2090 267, 1977. 9. El Choclo / Tulisuudelma Säv. ja san. Angel G. Villoldo Orkesteri (off), 1' 05". 10. Les feuilles mortes / Kuolleet lehdet Säv. Joseph Kosma, san. Jacques Prévert, sov. Iiro Rantala Es. Martti Suosalo, laulu ranskaksi, ja Iiro Rantala, piano (100 %), 2' 15". 11. Tulitukka Säv. Mikki Nuorivaara, san. Pertti Haikarainen, sov. Antero Jakoila ja Mikki Nuorivaara Es. Jorma Uotinen, laulu, ja Pekka Tegelman, kitara (playback/ Jorma Uotinen, laulu, Mikki Nuorivaara, piano, ja Antero Jakoila, kitara), 1' 30". 12. Täysikuu Säv., san. ja sov. Henry Aaltonen Es. Remu Aaltonen, laulu, Iiro Rantala, melodica, ja Pekka Tegelman, kitara (playback/ Remu Aaltonen, laulu, ja yhtye), 1' 55". Levytys: Remu Aaltonen; Rit It Up RIPS4, 1987. 13. Aika on pysähtynyt Säv., san. ja sov. Tuomari Nurmio Es. Tuomari Nurmio, laulu (playback ja off/ Tuomari Nurmio, laulu, ja yhtye), 1' 50". Levytys: Tuomari Nurmio; albumilla Hullu puutarhuri Herodes HEROLP 04, 1992. 14. "Tango diablo" Säv. ja sov. Olli Koskelin Es. Jari Lappalainen, Mauri Pietikäinen, Seppo Rautasuo ja Simo Rautasuo, viulu (100 %) ja orkesteri (off), 2' 50". 15. "Vankilatango" Säv. ja sov. Olli Koskelin, san. Jukka Virtanen Es. Martina Roos, Vera Kiiskinen, Kaisla Löyttyjärvi ja Jasmin Valentin, laulu (playback/orkesterisäestys), 0' 35". 16. Ne me quitte pas / Älä jätä nyt Säv. Jacques Brel, suom. san. Martti Suosalo ja Pekka Tegelman, sov. Iiro Rantala Es. Martti Suosalo, laulu ranskaksi, ja Iiro Rantala, piano (playback), 2' 50". 17. Wishmaster Säv. ja san. Tuomas Holopainen, sov. Nightwish Nightwish (off), 0' 40". Levytys: Nightwish; albumilla Wishmaster Spinefarm Records SPI87CD, 2000. 18. My Heart Belongs to Daddy musikaalista Leave It to Me! (1938) Säv. ja san. Cole Porter Es. Pirjo Samulin, laulu englanniksi (100 %), 0' 15". 19. Mütterlein / Äiti pien Säv. Gerhard Winkler, san. Fred Rauch, suom. san. Helena Eeva Es. Pirjo Samulin, laulu (100 %), 1' 00". 20. I Will Survive / Oon voimissain Säv. ja san. Dino Fekaris ja Freddie Perren, suom. san. Pertti Reponen, sov. Veikko Samuli 1) Vicky Rosti, laulu, ja yhtye (off), 2' 15". 2) Vicky Rosti, laulu, ja yhtye (off ja off, lopputekstit), 3' 05". Levytys: Vicky Rosti; Delta DES 45, 1979. 21. Vinoja sanoja Säv., san. ja sov. Tuomari Nurmio Es. Tuomari Nurmio, laulu (playback ja off/ Tuomari Nurmio, laulu, ja yhtye), 2' 10". Levytys: Tuomari Nurmio; albumilla Hullu puutarhuri Herodes HEROLP 04, 1992. 22. Klavierkonzert No. 22 A-Dur / Pianokonsertto nro 22 A-Duuri KV 488 II osa Adagio Säv. Wolfgang Amadeus Mozart Es. Iiro Rantala, piano (100 %), 1' 30". 23. Maledetta primavera / Aikuinen nainen Säv. ja san. Gaetano Savio ja Paolo Cassella, suom. san. Kaisu Liuhala, sov. Esa Nieminen 1) Es. Paula Koivuniemi, laulu (playback/ Paula Koivuniemi, laulu, ja yhtye), 1' 40". 2) Es. Martti Suosalo, laulu (100 %), 0' 10". Levytys: Paula Koivuniemi; Polydor 2055102, 1982. 24. Loppumusiikki Säv. ja sov. Olli Koskelin Orkesteri (off, lopputekstit), 1' 05". Huomautukset: Iiro Rantala esittää elokuvan aikana useasti pianoimprovisaatioitaan. Sävellyksille on annettu lopputeksteissä nimet "Jormalle" (kesto 0' 25") ja "Kelluntakuvio" (8' 00"). Olli Koskelinin säveltämän orkesterimusiikin muiden jaksojen nimet ovat "Tango pianolla" (3' 55"), "Tango nocturno a la Chopin" (1' 52"), "Elegia" (0' 59") ja "A la Chopin" (5' 04"). Remu Aaltonen soittaa rumpuja nyrkkeilykohtauksen taustalla. Myöhemmin Remu soittelee urkuharmonia. Vera Kiiskinen soittaa pianolla ja laulahtaa venäjäksi venäläisiä lauluja, mm. laulua Ja igraju na garmoshke / Minä soitan harmonikkaa (100 %), 0' 20". |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Lilla Teatern, Schwartzkopf, Suvelan Sirkus, Sorvalilaiset Ry, Kehitysvammatuki 57, Helsingin Musiikki, Millbrook Musiikki Oy, Askolan Onkimaan kylätoimikunta, Helsingin Kaupunginteatteri, Sirkku Katila, Terttu Saarisen perhepäiväkoti, Nummen tanhuajat, Saukkolan Martat, Nummen karjalaiset, Kikeono Film Sound Oy, Pinsiön puutarha |
||||||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||||||
Arkistoaineistoa eli videoita, filmejä ja valokuvia saatiin Suomen Puolustusvoimien Jussi Savialta sekä Ekku Peltomäeltä ja Aira Samulinilta. Airan lapsuutta käsittelevissä jaksoissa on käytetty Puolustusvoimien jatkosodan aikaista uutisfilmiaineistoa (mm. evakkorattaita jonossa, juna saapuu talvella asemalle, Helsingin pommitusten jälkiä, lotta taluttaa liinapäistä naista, pikkutyttö nukke kädessä). Martti Suosalo katselee Turo Karton selostamaa Suomi-Filmin Uutiskuvia 18 (1940) inkeriläisten kohtaloista. Mukana on myös Aira Samulinin esitysten videotaltiointeja 1970-luvulta 1990-luvun alkuun (mm. Aira tanssii valssia, Aira ja Jari tanssivat kappaletta Staying Alive, tango Tulisuudelma, Aira Samulin ja Rytmikkäät, sekä tilaisuuksista Muotishow Finland ja Master Mover). Aira kertoo elokuvatuotannostaan. Esimerkkinä näytetään katkelma Edvin Laineen ohjaamasta elokuvasta Laitakaupungin laulu (Suomen Filmiteollisuus SF, 1948). |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|