Talvi 1940
Sotaleski Katri Ruuska ottaa vastaan surunvalitteluja talvisodassa menehtyneen Lauri-miehensä hautajaisissa Hietaniemen sankarihautausmaalla. Kotona hän tutkii miehensä jälkeenjääneitä tavaroita.

Syksy 1941
Vapaaehtoiseksi apusisareksi ryhtynyt Katri saa evästykseksi olla itkemättä työssänsä sotasairaalassa. Kun Katrin äiti kotona ihmettelee, miksi Katri haluaa asua sairaalan asuntolassa, tämä sanoo parantuvansa työssä. Naapurin poika, alikersantti Eero Sundell auttaa Katria muutossa ja kertoo ravintolassa, että hänen lähtönsä on huomenna. Eero haluaa ostaa Laurin veneen, mutta Katri mieluummin lahjoittaa sen hänelle.

Elokuun lopussa sairaalaan tulee Viipurinlahdella silmiinsä haavoittunut Arvo Koskinen, joka pyytää Katrin istumaan viereensä ja sanoo tuntevansa hänet: mies on nähnyt Katrin unessa. Pommituksen aikana sairaalan henkilökunta lähtee pommisuojaan. Potilaiden luo jäänyt Katri ei suostu lähtemään suojaan, mutta pyytää pelkoonsa tupakan. Pommituksen pahimmilla hetkillä Arvo ulvoo ja Katri pyytää toista potilasta, Niemistä, laulamaan. Katri saa Karjalasta kortin sotaa lyhyeksi arvioivalta Eerolta, joka tulee käymään kahden viikon komennukselle Helsinkiin.

Siteet poistetaan Arvon silmiltä ylilääkäri Söderqvistin ohjauksessa. Näkönsä saanut Arvo pyytää Katria emännäkseen ja sanoo, että hänellä on iso talo. Katri naurahtaa, mutta kieltäytyy kunniasta.

Katri käy Eeron kanssa purjehtimassa. Kaupungissa tulee ilmahälytys, jonka ajan he viettävät pommisuojassa kuunnellen isoäidin lapsenlapselleen kertomia rauhoittavia tarinoita. Kotimatkalla Katri kertoo lyhyestä sota-avioliitostaan Laurin kanssa, heillä ei ehtinyt olla edes yhteistä kotia. Yksin jäätyään Katri päättää lähteä Eeron luo ja he rakastelevat. Aamulla Eero kosii Katria.

Työpaikalla Katri kuulee, että hänen saksantaitoinen kollegansa Hanna komennetaan sairaanhoitajaksi saksalaisten sotasairaalaan, vaikka tämä on juutalainen. Sairaalan viihdekonsertissa Katri kieltäytyy tanssimasta Arvon kanssa.

Eero ja Katri heräävät ilmahälytykseen, mutta päättävät olla menemättä pommisuojaan. Katri saattaa Eeron rintamalle vievään junaan. Yöpäivystyksessä Katri havahtuu viinaa juovien potilaiden metelöintiin. Arvo kieltäytyy antamasta pulloa Katrille ennen kuin ottaa siitä pitkät siivut. Kun Katri lähtee, Arvo seuraa perässä kysellen, miksi Katri ei tanssi hänen kanssaan. Päivystyshuoneessa Katri hävittää todistuskappaleen potilaiden järjestyssääntörikkomuksesta juomalla pullon lopun Mirjan kanssa.

Aamulla Eero ilmaantuu sairaalaan karkurina, antaa Katrille kihlasormuksen ja ehdottaa, että he lähtisivät veneellä Ruotsiin, jossa on tulevaisuus. Katri kieltelee ja muistuttaa seuraamuksista. Katri tekaisee lääkärintodistuksen, jonka avulla Eero voi palata osastoonsa rangaistuksetta. Työssä Katri kuulee, että Eero on palannut rintamalle.

Kotiutuessaan sairaalasta Arvo kysäisee vielä Katria emännäksi ja sanoo, että eräänä päivänä Katri kaipaa miestä eikä poikaa. Katri pyörtyy, kun potilasvastaanottoon tuodaan "hiljainen poika": Eero on kuollut. Hänen hautajaisissaan on miespula ja Katri päättää olla yksi arkunkantajista.

Katri ja Annikki hakevat maaseudulla asuvalta enoltaan ruokatarvikkeita, mutta jäävät kiinni tarkastuksessa. Katri karkaa metsään ja hänet löydetään vasta yöllä. Kuumeilu kestää kolme viikkoa ja työssä Mirja yrittää saada Katria lepäämään, mutta tämä haluaa olla omissa oloissaan: hän on anonut siirtoa kenttäsairaalaan. Ylilääkäri sanoo suositelleensa siirtoa, vaikka on huomannut Eeron kömpelösti väärennetyn sairaslomatodistuksen. Katri toteaa, ettei voi lähteä, koska on raskaana. Ylilääkäri pohtii synnyttääkö lapsi ja ottaa siitä koituva häpeä vai tehdäkö rikos abortilla: hän tarjoaa ratkaisuksi kollegansa Hygieia-klinikan osoitetta.

Katri kääntyy klinikan ovelta pois ja matkustaa junalla Arvon luo maalle. Perillä pikkupojat kertovat, ettei Arvolla taloa ole, mökki vain, ja että hänet löytää rautatieaseman kahvilasta. Siellä Katri saa kuulla, että Arvon vaimo tulee kohta hakemaan juopumustaan pois nukkuvaa miestä. Alkoholisoitunut Arvo sanoo, että kaikki on myöhäistä ja Katri hyvästelee hänet lyhyesti. Katri palaa Helsinkiin, mutta kääntyy jälleen pois Hygieia-klinikan portilta.

Kesällä viimeisillään raskaana oleva Katri suuntaa katseensa tulevaisuuteen: hyviä purjehduskesiä tulee myöhemminkin, hän toteaa järven rannalla sukulaisten kunnostaessa venettä.

- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.