Alkutekstit. Taustalla huivipäinen nainen jauhaa myllynkivillä viljaa. Käsikirjoitus Mauno Rintakoski, Arto Heikkinen, Irma Sarje, selostus Mauno Hyvönen, Aino-Inkeri Notkola, ohjaus ja kuvaus Pertti Nyberg.
Ulkokuva vanhasta tuulimyllystä ja uudesta suurmyllystä. Mies kävelee kypsän viljan keskellä. Taustalla soi teemamusiikki Kaupunki etsii murhaajaa -elokuvasta. Lukija: Mutta aloittakaamme vehnästä, joka muodostaa ruokavaliomme rungon. Kaaviokuva vehnästä. Lukija: Jauhojen valmistuksen kannalta on kuitenkin jyvän ydinosa tärkein, sillä siitä saadaan varsinainen valkea vehnäjauho. Ydintä on jyvässä 80-85%. Valkotakkinen mies kaataa jyviä pieneen myllyyn. Lukija: Pienoismylly se pitää olla suurissakin puitteissa, jotta jauhettavan viljan ominaisuuksista päästäisiin selville.
Valkotakkinen nainen tutkii jotain laboratoriossa, taustalla puuhailee toinen valkotakkinainen. Lähikuva naisesta, joka tutkii viljan laatua koneen avulla. Toinen nainen ottaa pois pieniä purkkeja nostatuskaapista. Lukija: Vain ennakolta kokeilemalla ja tarkkailemalla voidaan jauhon laatu pitää jatkuvasti hyvänä. Nainen mittaa jotain, taustalla soi klassinen orkesterimusiikki, valkotakkinen mies laittaa koeleipiä uuniin paistumaan. Lukija: Ja milläpä muulla tavoin kuin itse leipomalla suurmyllärikään voi todeta, että perheenemäntä saa ensiluokkaista pullaa.
Mylläri ottaa koeleivät ulos uunista, leikkaa leipää. Toinen leipä on noussut hyvin, toinen on littana. Lukija: Onnistunut leivonta on hyvien jauhojen ansiota. Ulkokuva myllystä kaukaa. Höyryjuna ajaa myllyn pihaan. Ulkokuva vähän lähempää, myllyn viereisillä pelloilla hevonen syö heinää. Ulkokuva myllyn pihalta, tavaravaunu seisoo myllyn seinustalla, mies työskentelee vaunun edessä. Rautatievaunussa oleva vilja imeytyy putkeen. Ulkokuva myllyn pihalta, jossa seisoo tavaravaunuja. Kamera nousee viljasiiloihin. Lukija: Raakaviljasiiloja tässä myllyssä on kaikkiaan viiskymmentäkolme, ja niihin sopii lähes viisitoista miljoonaa kiloa viljaa. Haalaripukuinen mies vääntäää koneen nappuloita. Koneen yläpuolella on kaaviokuva myllystä.
Vilja pyörii pesulaitteissa, lukija kertoo, että ennen pesua vilja on jo esipuhdistettu roskista ja muista epäpuhtauksista. Koneiden telat pyörivät. Vilja valuu läpinäkyvästä putkesta pyöriviin teloihin, taustalla soi romanttisvivahteinen orkesterimusiikki. Kiiltäviä ja uudennäköisiä vaaleankeltaisia viljamyllyjä rivissä tehdassalissa. Lukija: Hämeenlinnan myllyn koneet on hankittu englantilaiselta Robinson-tehtaalta, joka jo vuodesta 1838 alkaen on toiminut Rochtsdale-kaupungissa, josta muun muassa osuuskauppaliike on lähtenyt alkuun. Koneen telat pyörivät. Putkirivistö salissa. Lukija: Myllyn erikoisuutena ovat mm. pneumaattisella imulla toimivat siirtolaitteet, joilla vilja siirretään kerroksesta toiseen ja koneelta koneelle.
Valmiin näköinen jauho siirtyy läpinäkyvän putken sisässä. Haalaripukuinen mies kokeilee jauhoa käsin. Lukija: Uudenaikaisia koneita ja laitteita on monenlaisia. Myllyrivistö pyörii ja heiluu, putkistorivit kiiltelevät, koneiden pyörät pyörivät. Lukija: ...ei ole montaa mylläriäkään, sillä tässä suuressa laitoksessa vilja kulkee automaattisesti laitteesta toiseen. Ihmiset vain valvovat tätä toimintaa. Kone pakkaa viljapusseja, lukija kehuu koneiden nykyaikaisuutta. Valkotakkien nainen nostelee viljasäkkejä hihnalta pois, haalaripukuinen mies painelee valvontakoneen nappeja, oven yläpuolella kaaviokuva. Lukija: Kaikki sujuu viimeiseen asti koneellisesti ja hygieenisesti. Leipoja voi siis aina olla täysin varma tuotteen puhtaudesta. Haalaripukuiset miehet täyttävät koneen avulla suuria viljasäkkejä. Kaaviokuva viljan jauhatuksesta, lukija selittää, miten jyvistä tulee jauhoa. Lukija: Kunnes valmis jauho säkitetään ja toimitetaan kuluttajille. Jauhosäkki putoaa hitaasti kuorma-auton lavalle.
Mies pui viljaa koneella. Lukija: Hien ja vaivan takana valmis sato on edelleenkin, vaikka nykyajan tekniikka onkin tullut avuksi. Miehet nostelevat jyväsäkkejä kuorma-auton lavalle. Jyväauto matkalla maantiellä. Auto saapuu Osuusliike Hämeen pihaan. Mies nostaa tyhjennetyn auton lavalle suuren säkin OTK:n jauhoa. Lukija: Sen kuin vain viljasäkit osuusliikkeen varastoon edelleen myllylle toimitettaviksi, ja tilalle valmista hyvää tavaraa. Ja myymälän puolella sopii emäntien asioida. Emäntä latoo monenmoisia paketteja laukkuunsa, valkopukuinen naismyyjä seisoo tiskin takana. Esiliina-asuinen emäntä ottaa suuresta leivinuunista lastalla pullapitkoja ulos. Lähikuva kahdesta komeasta pitkosta.
Nainen näyttää ja neuvoo, miten onnistunut pulla tehdään. Pöydällä on maitoa kattilassa, kananmunia, Rengas-margariinia, jauhoja, hiivaa, kardemumaa, sokeria, suolaa ja mitta. Lukija: Aluksi kaadetaan kulhoon lämmitetty maito, johon lisätään muut aineet. Kananmuna, suola, kardemumma, sokeri ja hiiva. Nainen sekoittaa käsin aineksia. Nainen kaataa joukkoon jauhoja suoraan pussista. Lukija: Kun hiiva on liuonnut, sekoitetaan taikinaan suurin osa vehnäjauhoista, ja lopuksi pehmeä margariini. Jäljellä olevaa jauhoa lisätään tämän jälkeen tarpeen mukaan, kunnes taikina on sopivan kiinteätä. Nainen alustaa taikinaa. Lukija: Hyvistä, vahvoista jauhoista tehty taikina on alustettava perusteellisesti, jotta jauhojen sitkoaine saavuttaisi täyden tehonsa. Alustuksen päättyessä taikina ei saa enää tarttua käsiin. Nainen laittaa taikinan kohoamaan pyyhkeen alle. Lukija: Taikinan annetaan nousta lämpimässä ja vedottomassa paikassa noin kaksinkertaiseksi.
Nainen ottaa kohonneen taikinan esiin. Laittaa valmiit pitkot uuniin. Ottaa pitkot uunista. Nainen tuo pullaa valmiiksi katettuun juhlakahvipöytään. Lähikuvia herkuista, nainen sytyttää kynttilät. Lukija: Viljatuotteet muodostavat seitsemän prosenttia tavallisen perheen ravintomenoista. Kaksi pariskuntaa kahvipöydässä. Nainen kysyy toiselta naiselta, miten hän saa aina pullansa onnistumaan. Nainen kertoo käyttävänsä aina OTK:n vehnäjauhoja. Kuva kahdesta jauhopaketista. |