Pekko ja massahurmaaja
Finna-arvio
Pekko ja massahurmaaja
Timo Koivusalon ohjaamassa ja käsikirjoittamassa farssissa Pekko ja massahurmaaja (1995) nimihenkilö (Timo Koivusalo) on mustasukkainen, kun Pipsa (Satu Silvo) on komean Markun (Tapio Liinoja) lumoissa. Lapset Kalle (Kalle Wallin) ja Katariina (Tiina Mylläri) viihtyvät puolestaan toistensa seurassa. Kauneussalongin omistaja Kaisa Kuovi (Tuija Piepponen) ja poliisi Reino (Esko Nikkari) valmistautuvat häihinsä.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||
S |
||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Avustajat
Jämsän Jokivarren ala-asteen oppilaat (koululaiset kevätjuhlassa) <br />Jämsän, Jämsänkosken ja Koskenpään VPK:t (palomiehet)<br />Kuhmoisten kunnan asukkaat ja kesämökkiläiset (häävieraat kirkossa) ,
Jämsän Jokivarren ala-asteen oppilaat (koululaiset kevätjuhlassa) <br />Jämsän, Jämsänkosken ja Koskenpään VPK:t (palomiehet)<br />Kuhmoisten kunnan asukkaat ja kesämökkiläiset (häävieraat kirkossa)Hae aiheista |
||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||
29.5. - 21.6.1995 - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||
"Pekko ja massahurmaaja ei petä Pekko-faneja", Raili Suominen (Turun Sanomat 2.9.1995) arvioi, "mutta ei myöskään vakuuta niitä, jotka haluavat elokuvista muutakin kuin irrallisia sketsejä. Koivusalon yritteliäisyydelle pitää antaa arvonsa. Hän on ahkera ja ilmeisen rohkea, lahjakaskin. Riimejä syntyy. Mikään suuri elokuvataiteilija Timo Koivusalo tuskin on edes omasta mielestään. Paremminkin hänet panee liikkeelle kansan syvien rivien kutsuhuuto ja edellisten Pekkojen katsojaluvut. [- -] Pekko-filmit ovat lähestulkoon kilttejä ja siivoja; niissä ei kirota, ei ammuskella eikä vuoteissa kieriskellä. Mitä nyt kansalliseen tapaan silloin tällöin naukkaillaan viinaa ja tehdään koiruuksia, joista ei saa edes ehdollista. Tämä 'aikuista miestä lapsettaa' -tyyli sopii siis ihan oikeille lapsillekin." Hannu Massinen (Etelä-Suomen Sanomat 3.9.1995) piti elokuvaa kevyesti ja yllätyksettömästi heittelevänä: "Näyttelijät tätä Pekkoa pitävät jossain määrin koossa. Itse Pekko alias Koivusalo jää tällä kertaa pahasti varjoon. Esko Nikkari ruutukasvoisena poliisina joutuu kovimman työn eteen, mutta tekee roolinsa sangen luotettavasti. Myös Esko Hukkanen erottuu." Antti Lindqvist (Katso 36/1995) laski, että "tarinassa on sivuhaaroja noin pienen Amazonin verran. Dramaturgia on samanlainen kuin monikymmenosaisissa tv-sarjoissa, joissa seuraillaan useiden pariskuntien kahvinjuontia ja muita elämän hurjia käännekohtia vuosien ajan. [- -] Yhteen kohtaukseen on sentään saatu Jacques Tatin mieleen tuova, äänellinen vitsi. Siinä kännykkä pulahtaa veteen samaan aikaan kun mies avaa limsapullon. Sellaisia odotin näkeväni ja kuulevani enemmänkin." "Tästä elokuvasta on turha etsiä kerrostumiam sisäkkäisiä tarinoita tai syvällistä sanomaa. Se on pekkomaista viihdettä suomalaismaisemassa koirineen ja porsaineen. On omaa ja lainattua perinnehuumoria koivusalolaisittain. Ja sillä lailla puhdasta viihdettä, ettei puhekielessä välimerkiksi yleistynyttä v-alkuista naisen ruumiinosaa sanota, näytetä eikä käyttöä kuvata. Viinallakin läträtään vähemmän kuin arjen Tyräahoilla," Pertti Lumirae (Demari 1.9.1995) siteerasi arvostelussaan Leena Mallatin Pirkka-lehteen kirjoittamaa juttua elokuvan valmistamisesta ja jatkoi omasta puolestaan, että: "Siinähän se tuli sanotuksi." - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||
Timo Koivusalon kolmas Pekko-elokuva jäi vaille Suomen elokuvasäätiön tuotantotukea, minkä vuoksi myös edellisen Pekko-elokuvan tuottaja Spede Pasanen vetäytyi hankkeesta. Koivusalo ei takaiskusta lannistunut: "Ei me olla ennenkään laskettu sen varaan, saadaanko me tehdä jotain vai eikö saada", hän kertoi kuvausvaiheessa. "Me ollaan tehty vaan ja annettu yleisön sitten päättää. Elokuvan tekeminen ei ole nappikauppaa. Olin ehtinyt palkata työryhmään kymmeniä ihmisiä. Näyttelijät olivat lukeneet käsikirjoituksen ja olivat siitä innoissaan. Ei minulle tullut mieleenkään, että olisin pettänyt heidät ja jättänyt uuden Pekon tekemättä sen vuoksi, ettei se sopinut elokuvasäätiön kuvioihin. Se minua kuitenkin harmittaa, että elokuvasäätiö tekee päätöksensä viime tingassa ja että päätöksiin sisältyy paljon sellaista, mikä on täysin epäreilua." (Apu 27/1995). Pekko ja massahurmaaja toteutettiin kahden ja puolen miljoonan markan budjetilla, josta miljoona oli sponsoreiden ja Yleisradion tukea, puolitoista miljoonaa Koivusalon omalla vastuulla. Elokuva kuvattiin touko-kesäkuussa 1995 21:ssä kuvauspäivässä, se leikattiin heinäkuussa ja saatiin esityskuntoon elokuussa syyskuun 1. päivän ensi-iltaa varten. Vierailevana tähtenä uudessa Pekko-elokuvassa oli Tapio Liinoja "massahurmaajan" osassa. Vakiohahmoista Heka Haimakaisen esittäjä Jope Ruonansuu oli joutunut koko kesäksi burn outin vuoksi sairaslomalle: pikahälytyksellä hänet korvasi niin ikään suosittuna imitaattorina tunnettu Juha Laitila. Edellisen vuoden Pekossa ja pojassa poikaa esittänyt Kalle Wallin sai rinnalleen toisen lapsinäyttelijän, Satu Silvon suosituksella löytyneen Tiina Myllärin. "Pekko ja massahurmaaja sisältää selkeän viestin", Koivusalo määritteli lehdistötiedotteessa: "Elokuvan teema on, kuten Pekon koko hahmossakin, erilaisuuden sietäminen. Se, miten helposti lähiympäristökin voi alkaa karsastaa jotakuta, jos sille osoitetaan, että poikkeama ns. yleisesti hyväksytystä on liian suuri. Erilaisuuden sietämisessä sekoitetaan usein kaksi asiaa, suvaitsevaisuus ja välinpitämättömyys. On helppoa olla mukamas-suvaitsevainen, avarakatseinen ja nykyihminen osaakin aika helposti naamioida välinpitämättömyyden suvaitsevaisuudeksi." Pekko ja poika oli noin 61 000 katsojallaan ollut vuoden 1994 paras kotimainen yleisömenestys. Pekko ja massahurmaaja keräsi yli 88 000 katsojaa, minkä vuoden kotimaisista uutuuksista ylittivät vain Kivenpyörittäjän kylä ja Kummeli Stories. Koivusalon Pekko-sarja jatkui elokuvalla Pekko ja muukalainen (1996). - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||
1. Virsi 571 / Suvivirsi ("Jo joutui armas aika - -") Säv. ja san. trad. ruotsalainen, suom. san. tuntematon Jokivarren ala-asteen oppilaat, laulu, joht. Antti Manninen (100 %, Jari Puhakan sähköurkusäestys), kahdessa osassa, yht. 1' 25". 2. Entä sitten / "Häälaulu" Säv. ja san. Timo Koivusalo, sov. Jaakko Salo 1) Studio-orkesteri (off, alkutekstit), 1' 30". 2) Studio-orkesteri (off), kahdeksan kertaa, yht. 3' 05". 3) Es. Joel Hallikainen, hyräily ja kitara (100 %), 0' 25". 4) Es. Joel Hallikainen, laulu (playback, studio-orkesterin säestys), 2' 10". Levytys: Joel Hallikainen; albumilla Kellastuneet kirjeet Fazer Records 0630-11175-2, 1995. Timo Koivusalo; albumilla Kimpassa Tahti Musiikki TAHTICD 1002, 1998. 3. Kotkat lentää Säv. Timo Koivusalo, sov. Jaakko Salo Studio-orkesteri (off), kaksi kertaa, yht. 1' 20". Levytys: Timo Koivusalo; albumilla Aina on notkosta noustu Fazer Records 0630-11023-2, 1995. 4. Juhlamarssi näytelmästä Prinsessa Ruusunen Säv. Erkki Melartin, sov. Jaakko Salo Jari Puhakka, syntetisaattorit (off), kaksi kertaa, yht. 0' 35". 5. Serenade pour Renata Säv. trad. Es. Tiina Mylläri, kitara (100 %), 0' 30". 6. Ota pois nämä haaveet Säv. Timo Koivusalo, sov. Jaakko Salo Studio-orkesteri (off), viisi kertaa, yht. 3' 05". Huomautuksia: Esko Nikkari, Seppo Helenius ja Juha Laitila hyräilevät Sam. Sihvon laulua Muistoja Pohjolasta (100 %), 0' 10". - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||
Arabia, Berner Oy, Iittala, Finlayson Sisustustekstiili, Hackman, Laracon Oy, Rörstrand, Ruth R Oy, Hedcom/Lightworks, Raidox/Micropolis, Veljekset Siltala, Päijän Vene Ky, Porin Olut, Pohjois-Suomen Sähkö Oy, Autopale Oy, Normark Suomi Oy, Tikkurila Oy, Polaroid Oy, Eiri-Kuva, Suomenselän Rakennustarvike, Kärcher Oy, Lindström-Puhtaat Lattiat, Kesport Tourula, Airam Electric Oy Ab, S&L Tuominen Oy, Mäenpään puutarha, Beautyfix Trading Oy, Mari-Max/Jämsä, Kangas-Partti, Tilkku-Pirtti, Vaatehuone Anja Kaislo Ky, Puukeskus, Keski-Suomen Valo Oy, Autovaruste Ky, Kelloliike M. Piili, Viherlandia, K-Halli Kippari, Hämeen Sähkö Oy, Korukolmio, Jämsän Varaosapojat Ky, Nike Finland Oy, Konica Photo Express, Fotofriitala<br />Kuhmoisten Seurakunta, Jämsän Seurakunta, Jämsän Poliisi, Lahnalahden korjaamo, Pihlajakosken kauppa, Kuhmoisten kunta, rehtori Esa Kytöharju ja Jämsän Jokivarren ala-asteen opettajat ja oppilaat, palopäälliköt Seppo Järvi, Pertti Rossi ja Jämsän, Jämsänkosken ja Koskenpään VPK:t, Mailis Kyllästinen, Paavo Kyllästinen, Ann-Mari Järvinen, Hely Koskela, Elvi Mylläri, Heikki Niska, Astrid Salonen, Jarmo Salonen, Kauko Korhonen, Eki Saarilehto, Raimo Mikkola, Ilkka Kovala, Harri Järvinen/Linta, Kopolan Kurssikeskus, Jorma Toivonen, Pihlajalahden Nuorisoseura, Anni Hellsten, Antti Roikola, Pauli Sänpäkkilä, Pekka Ahokas, Arttu Pekkarinen, Petri Ahoniemi, Petteri Paasilinna, Johanna ja Lilja Arrenius, Marja-Liisa Helenius, Ville Helenius, Matti ja Minna Hjelm, Tuomo Huusko, Riikka Koivusalo, Kauko Korhonen, Aulis Lehtinen, Irja Lehtinen, Meri Liinoja, Pentti Mylläri, Kari Tuomola, Arto Heinonen, Kuhmoisten kunnan ja Pihlajakosken kylän asukkaat ja kesämökkiläiset |
||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||
|