Hymyilevä mies
Den Lyckligaste dagen i Olli Mäkis liv (ruotsinkielinen nimi)
The Happiest Day in the Life of Olli Mäki (englanninkielinen nimi)
Der Glücklichste Tag im Leben des Olli Mäki (saksankielinen nimi)
Olli Mäki (ranskankielinen nimi)
El Día más feliz en la vida de Olli Mäki (espanjankielinen nimi)
La Vera storia de Olli Mäki (italiankielinen nimi)
Den Lykkeligste dagen i Olli Mäkis liv (norjankielinen nimi)
Den Bedste dag i Olli Mäkis liv (tanskankielinen nimi)
O Dia Mais Feliz na Vida de Olli Mäki (portugalinkielinen nimi)
Olli Mäki. Najszczęśliwszy dzień jego życia (puolankielinen nimi)
Olli Mäki legboldogabb napja (unkarinkielinen nimi)
Самый счастливый день в жизни Олли Мяки (venäjänkielinen nimi)
Kõige õnnelikum päev Olli Mäki elus (vironkielinen nimi)
Най-щастливият ден в живота на Оли Маки (bulgariankielinen nimi)
Η πιο ευτυχισμένη μέρα στη ζωή του Όλλι Μάκι (kreikankielinen nimi)
Laimingiausia diena Olli Mäki gyvenime (liettuankielinen nimi)
Cea mai fericita zi din viata lui Olli Mäki (romaniankielinen nimi)
Najsrećniji dan u životu Olija Makija (serbiankielinen nimi)
Nejšťastnější den v životě Olliho Mäkiho (tšekinkielinen nimi)
Nyrkkeilijä (työnimi)
Finna-arvio
Hymyilevä mies
Juho Kuosmasen ensimmäinen pitkä draamaelokuva Hymyilevä mies (2016) kertoo kokkolalaisesta nyrkkeilijästä Olli Mäestä (Jarkko Lahti), joka valmistautuu Helsingin Olympiastadionilla vuonna 1962 järjestettyyn MM-otteluun. Valmentaja Elis Ask (Eero Milonoff) tähtää voimakkaasti Mäen maailmanmestaruuteen, mutta Ollin keskittymistä häiritsee mieltä myllertävä tuore rakkaus Raijaan (Oona Airola).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||||
7 |
||||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Näyttelijäkokoonpanot
|
||||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||||
31.8. - 4.9., 14.9. - 15.10. (pääkuvausjakso) ja lisäpäivät 20.-21.10.2015 (yhteensä 29 kuvauspäivää) |
||||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||||
Cannesin elokuvajuhlien Un certain regard -sarjan voittaja sai myös kotimaassa mestarin vastaanoton. ”Juho Kuosmasen ohjaama leffa on kehunsa ja palkintonsa ansainnut. Se on kirkkaasti vuoden paras kotimainen – ja vuoden parhaita elokuvia ylipäänsä”, ylisti Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 2.9.2016) Hymyilevää miestä. ”Jarkko Lahti tekee loistoroolin vähäpuheisena Mäkenä, joka joutuu keskelle managerinsa pyörittämää mediasirkusta. Eero Milonoff istuu täydellisesti sulavasti esiintyvän, mutta kulissien takana yhä stressatumman Askin rooliin. Hienon näyttelijätiimin täydentää kasteenraikas Oona Airola Mäen rakastettuna. [- -] Hymyilevän miehen ajankuva on poikkeuksellisen huolekasta. Lavastuksen, pukujen ja näyttelijävalintojen lisäksi se ulottuu itse kuvausmateriaaliin. Elokuva on kuvattu 1960-luvun uutiskatsauksissa usein käytetylle Kodakin 16-milliselle mustavalkofilmille, joka tuo sen kuviin yllättävää autenttisuutta. Kaiken kaikkiaan Hymyilevä mies on elokuva, jonka parista poistuu hymyssä suin.” ”Laakista täysosuma”, otsikoi viisi tähteä antanut Antti Selkokari (Aamulehti 2.9.2016). ”Vaatii suurta taitoa luoda teos, jonka ihmiset ovat yhtä siinä kuvatun maailman kanssa. Käsikirjoittaja Mikko Myllylahti ja ohjaaja Juho Kuosmanen ovat luoneet teoksen, jonka ihmisistä vähäisimmälläkin tuntuu olevan takanaan oma elämä ja historia. Elokuva ei jää kuitenkaan kuvaamansa maailman vangiksi, vaan se myös avaa näkymän tulevaan. [- -] Jarkko Lahdelle päärooli Olli Mäkenä on paraatisaapuminen näyttelijäksi kotimaiseen elokuvaan. Hymyilevän miehen mustavalkoisiin kuviin on saatu ihmeenomaisen kauniit valon ja varjon sävyt. Elokuvan valoa jäisi katselemaan kauemmin kuin mitään muuta, koska se ruokkii sielua.” ”Hymyilevä mies lumoaa tunnelmallaan ja lempeällä huumorillaan heti alkuminuuteilla”, koki Anssi Juntto (Kaleva 2.9.2016). ”Tarina elokuvan taustalla on pullollaan kliseitä, mutta elokuva itsessään ei tunnu lainkaan kuluneelta tai liian naivilta ja kornilta. Elokuva seurailee Mäen päänsisäisiä liikkeitä luontevasti ja uskottavasti. [- -] Kuvaaja J-P Passin kamera on paljon liikkeessä, ja se taltioi usein laajoja alueita samalla otoksella. Valaistus on luonnollisen näköinen. Mustavalkoinen rakeinen kuva lukitsee ajankuvan ja istuu tarinaan muutenkin.” Myös Jussi U. Pellonpään (Forssan Lehti 2.9.2016) mielestä Hymyilevä mies oli maineensa arvoinen elokuva. ”Teknisesti briljantissa helmessä on sitä jotain taianomaista mystiikkaa, jota voi löytää ainoastaan elokuvista, jotka on tehty suurella sydämellä. [- -] J-P Passin käsivaralta kuvaama, paikoin liki dokumentinomainen kerronta tuo ihmiset lähelle ja pitkät otot muodostavat tasapainoisen ja hallitun kokonaisuuden. Kuvauksen lisäksi kunniamaininnan voi antaa myös elokuvan leikkaajalle Jussi Rautaniemelle sekä erityisesti Pietu Korhosen johtamalle ääniryhmälle, jonka ansiosta dialogi kuuluu kuten sen kuuluukin.” Jutta Sarhimaa (Helsingin Sanomat 2.9.2016) vertasi elokuvan kuvaamaa valintojen maailmaa katteettomien menestymisen lupausten kyllästämään nykyaikaan. ”Hymyilevä mies piirtää aivan toisen todellisuuden, joka kolahtaa niin kovaa, koska se on niin totta. Kaikkea ei voi saada ja arvovalintoja ei voi paeta. On ihmeellistä huomata, miten vaivattomasti ja lähestyttävästi Kuosmanen työryhmineen tämän kaiken kertoo. Asiat tehdään selviksi ilman, että sitä juuri huomaa. Kaikki kolme päänäyttelijää istuvat rooleihinsa, mutta Oona Airolan ja Jarkko Lahden välinen kemia saa perhoset lentelemään vatsassa. [- -] Juho Kuosmanen on kertonut kasvaneensa Matti Ijäksen ja Aki Kaurismäen elokuvilla, ja tämän huomaa eritoten huumorissa. Kun Olli toteaa lehdistölle, ettei tule ainakaan huonolle häviämään, lause on kuin Kaurismäen suusta.” Kari Salmiselle (Turun Sanomat 2.9.2016) esteettisesti hallitun taidonnäytteen emotionaalinen viritys oli kohdallaan alusta saakka. ”Kerronnassa on samaa vaatimattomuutta, pidättyvyyttä ja henkistä kauneutta kuin Jarkko Lahden tulkinnassa. Huumori viriää suomalaisen jäykistelyn kulttuurista, ujoista ja suoraselkäisistä ihmisistä, joille bisnes- ja mediasirkus on vieras maailma.” Salminen kuitenkin arveli Hymyilevän miehen olevan hieman liian varovainen ja sievä kansainvälisille art house -markkinoille. ”Ohjaajan esteettinen hallinta tuntuu jopa tukahduttavalta. Elokuva alkaa näyttää periodiin sidotulta pastissilta vaikka näyttelijäohjaus tuokin ihmiset vahvasti läsnäoleviksi. Säröt ja tyyliuhraukset puuttuvat kuvasta kokonaan.” Valtavirrasta poiketen Juho Rissanen (Iltalehti 2.9.2016) jakeli myös iskuja. ”Valitettavasti elokuvan tarina on yksinkertainen ja pitkäveteinen. Jarkko Lahti tulkitsee Olli Mäkeä kuin Esa Pakarinen Pekka Puupäätä 1950-luvun Suomen Filmiteollisuuden klassikkokomedioissa. Mäestä annetaan elokuvassa ikävästi varsin rasittavan ja hölmön ihmisen kuva. Todella turhauttavasti elokuva myös glorifioi suomalaista iänikuista nöyryydessä piehtarointia ja häviämisen kulttuuria, kuten niin monet ylistetyt teokset aiemminkin. Myös filmin naiskuva on jälleen kerran suomalaiselokuville masentavan tyypillinen. Naiset esitetään ainoastaan höpsöinä tytönhupakkoina tai raivoavina riivinrautoina.” Näyttelijöistä Rissanen kehui Eero Milonoffia, jonka nyrkkeilypomon rooliin näyttelijälle tyypillinen ylimielisyys ja ärsyttävyys sopi täydellisesti. ”Kyllä elokuvassa muutakin hyvää on. Sen puvustus, kuvaus ja yleensäkin ajankuva on hienovaraisen täydellinen ja lähes rikkumaton. Välillä elokuvantekijöiden päätös kuvata filmi mustavalkoisena tuntuu kuitenkin hieman itsetarkoitukselliselta kikkailulta.” Rissanen pystyi silti ymmärtämään, miksi Hymyilevän miehen Suomi-eksotiikka vetosi Cannesin elokuvajuhlien tuomaristoon. Hymyilevä mies vetosi myös Cannesin elokuvakriitikoihin. ”A lyrical sense of bittersweet acceptance permeates freshman director Juho Kuosmanen’s marvelous sports biopic from its very first, perfectly composed frame”, Guy Lodge (Variety 22.5.2016) totesi. ”Kuosmanen’s unassuming yet immaculate command of tone and form here would impress at any stage of his career, but it’s entirely remarkable in a first feature. J-P Passi’s brilliantly supple, tactile lensing and Jussi Rautaniemi’s clean, crisp cutting may speak to conventions of documentary and New Wave fiction filmmaking of the era, but at no point does The Happiest Day in the Life of Olli Mäki feel like airless exercise or over-prettified pastiche. That said, design fetishists with a yen for Cold War kitsch should seek the film out for its production and costume design alone.” |
||||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||||
Kokkolalaislähtöinen ohjaaja Juho Kuosmanen (s. 1979) opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 2004–2014. Elokuvien lisäksi hän on ohjannut teatteria ja oopperaa mm. Kokkolan oopperassa sekä näytellyt mm. Auli Mantilan televisiosarjassa Hopeanuolet (2007). Ensimmäisenä Kuosmasen ohjaamana lyhytelokuvana valmistui Galaxien Ritari (2005). Lyhytelokuva Kestomerkitsijät sijoittui Cannesissa opiskelijaelokuvien Cinéfondation-kilpailusarjassa kolmanneksi vuonna 2008. Samana vuonna valmistui lyhytelokuva Kaupunkilaisia. Kuosmanen teki lopputyönään Aalto-yliopiston TaiKin elokuva- ja lavastustaiteen laitokselle tunnin kestävän näytelmäelokuvan Taulukauppiaat (2010). Kuvaajana tunnetun JP Passin ja Kuosmasen kirjoittama Taulukauppiaat kertoo ensimmäisestä työpaikasta, joulusta Suomen syrjäseudulla ja siitä, kuinka tulla toimeen orastavan ystävyyden kanssa. Taulukauppiaat voitti Ranskassa Cannesin elokuvajuhlien opiskelijaelokuvien Cinéfondation-kilpailusarjan pääpalkinnon eli 15 000 euroa. Osana palkintoa oli paikka virallisessa ohjelmistossa esikoiselokuvalle. Taulukauppiaiden jälkeen Kuosmanen on ohjannut, kuvannut ja leikannut Olavi Uusivirran musiikkivideon Tiet etäisyyksiin (2013) ja lyhytelokuvat Romu-Mattila ja kaunis nainen (2012) ja Hevoshullu (2013). Ensimmäisenä täyspitkänä näytelmäelokuvanaan Juho Kuosmanen ohjasi ja käsikirjoitti elokuvan Hymyilevä mies (2016). Toiseksi käsikirjoittajaksi tuli mukaan runoilija Mikko Myllylahti. Tositapahtumiin pohjautuvan tarinan keskiössä on kokkolalaisen nyrkkeilija Olli Mäen (Jarkko Lahti) ja hänen rakastettunsa Raijan (Oona Airola) välinen suhde ja ristiriidat, joita Mäki tuntee tulevaa MM-ottelua kohtaan. Mäen valmentajana on itsekin nyrkkeilijänä menestynyt Elis Ask (Eero Milonoff). Kolmiodraaman osapuolina ovat nuori aikuinen, rakkaus ja nyrkkeily. Nyrkkeilijä Olli Mäki syntyi Kokkolassa vuonna 1936. Hän on ainoa suomalainen nyrkkeilijä, joka on yltänyt Euroopan mestaruuteen sekä ammattilaisena että amatöörinä. Kuosmanen kertoi Satakunnan Kansan haastattelussa 17.5.2016: ”Olli kertoi tienneensä MM-otteluun mennessään, että hän todennäköisesti häviää. Samaan aikaan tästä kokkolalaisesta kommunistista, joka kavahti kaikkea julkisuutta, yritettiin rakentaa amerikkalaista sankaritarinaa.” Pääosaan valittu Jarkko Lahti alkoi treenata nyrkkeilyä kesällä 2011. Kuosmanen totesi Keskisuomalaisen 11.8.2015 haastattelussa: "Meitä tekijöitä kiinnostivat urheilua enemmän inhimilliset tunteet tapahtumien taustalla, mikä on myös painottunut elokuvassa. Jos minulta kysytään, pidän elokuvaa enemmän rakkauselokuvana kuin urheiluelokuvana. Urheilua siinä on toki sen verran, että kyseessä on kuitenkin urheilijan muotokuva." Elokuvan call sheetien ja kuvaaja JP Passin puhelinhaastattelun 10.3.2022 mukaan Hymyilevä mies kuvattiin syys-lokakuussa 2015 Keski-Pohjanmaalla (Kokkola, Perho, Vimpeli, Halsua), Helsingissä, Espoossa, Porvoossa ja Keuruun Haapamäellä. Pääkuvausjakson kuvauspäiviä oli 27, sen lisäksi oli kaksi lisäpäivää. Passin kamerakalustona oli Arri 416 -super16mm:n kamera. Filmauksessa käytettiin Kodakin 16-millistä kääntöfilmiä. Elokuvan työnimenä oli kuvausvaiheessa "Nyrkkeilijä". Kirjailija-poliitikko-psykiatri-jazzmuusikko Claes Andersson (1937-2019) nähtiin viimeisessä elokuvaroolissaan ravintolapianistina. Elokuvan lopputeksteissä Henri Waltter Rehnströmin toinen etunimi on virheellisessä muodossa Walter. Myös ranskalaisen levittäjän Les Film du Losangen nimi on virheellisessä muodossa Films du Losagne. Hymyilevä mies sai menestyksekkään kansainvälisen ensi-iltansa Ranskassa Cannesin elokuvajuhlilla toukokuussa 2016, kotimaan ensi-ilta oli 2.9. Elokuva sai lukuisia palkintoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Juho Kuosmanen, Jussi Rantamäki ja J-P Passi saivat 13 500 euron suuruisen Valtion audiovisuaalisen taidetoimikunnan elokuvataiteen valtionpalkinnon. Hymyilevä mies palkittiin parhaan elokuvan Jussi-palkinnolla, patsaansa saivat myös ohjaaja Kuosmanen, Jarkko Lahti parhaasta miespääosasta, Oona Airola parhaasta naissivuosasta, J-P Passi parhaasta kuvauksesta, Jussi Rautaniemi parhaasta leikkauksesta, Salla Yli-Luopa parhaasta maskeeraussuunnittelusta ja Sari Suominen parhaasta pukusuunnittelusta. Elokuva sai 60 000 euroa laatutukea. Se palkittiin Urheilugaalassa 2017 vuoden 2016 urheilukulttuuritekona. Suomen elokuvatuottajien keskusliitto ry valitsi vuonna 2017 vuoden elokuvatuottajaksi Jussi Rantamäen. Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry oli puolestaan vuonna 2016 valinnut Kuosmasen vuoden elokuvaohjaajaksi. Kuosmanen sai yhdessä J-P Passin kanssa Suomen elokuvaajien yhdistyksen tunnustuspalkinnon (”Vuoden Valo”) vuonna 2016. Ranskan Cannesin elokuvajuhlien Un certain regard -sarjan pääpalkinnon (30 000 €) lisäksi elokuva sai pääpalkinnon Ranskan Festival International du Film de Saint Jean de Luz -festivaalilla ja Sveitsin Zurich Film Festivalilla pääpalkinnon Golden Eye (23 000 €) kansainvälisten fiktioelokuvien sarjassa. Se sai myös Yhdysvaltojen Chicago International Film Festivalilla New Directors -kilpasarjan pääpalkinnon (Gold Hugo). Elokuva palkittiin Baltische Filmpreis -palkinnolla parhaana pohjoismaisena elokuvana Saksassa Lyypekin pohjoismaisilla elokuvapäivillä ja Espanjan REC - Festival Internacional de Cinema de Tarragona -festivaalilla parhaana ulkomaisena elokuvana esikoiselokuvien kilpailussa. Se sai Grand Prix -pääpalkinnon Venäjän BEGINNING - St. Petersburg International Festival of Debut and Student Films -festivaalilla. Juho Kuosmaselle myönnettiin European Film Awards 2016 European Discovery - Prix FIPRESCI -palkinto. J-P Passi sai pääpalkinnon (Golden Camera 300) Makedonina Bitolan International Cinematographers' Film Festival 'Manaki Brothers' -festivaalilla. Yle Teemalla esitettiin 1.12.2016 KulttuuriCocktail-ohjelmapaikalla (KC) henkilökuvadokumentti Kuosmasen vuosi (ohj. Teemu Laaksonen, kesto 26 min). Kamera seuraa Kuosmasta Kokkolasta Helsingin kautta Ranskan elokuva-arkistoon Pariisiin ym. Elokuvan dvd-julkaisu sisältää lisämateriaaleina elokuvan trailerin, making of -materiaalia, valokuvagallerian ja dokumenttielokuvan Mäki Moore Maailmanmestaruus (SF, 1962). Juho Kuosmanen käsikirjoitti ja ohjasi Suomen ensimmäistä näytelmäelokuvaa mukailevan lyhytelokuvan Salaviinanpolttajat (2017). Seuraavana pitkänä näytelmäelokuvana valmistui Rosa Liksomin romaanin innoittama Hytti 6 (2021). Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2022 |
||||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||||
Angelo Sävellys Miika Snåre Sanoitus Laura Airola Sovitus Ykspihlajan Kino-orkesteri Häävalssi Sävellys Friiti Ojala Sanoitus Viljami Niittykoski Warner/Chappell Music Finland You must be Olli? Sävellys Miika Snåre Sovitus Ykspihlajan Kino-orkesteri Vedenneito Sävellys, sovitus Laura Airola Toast Sävellys, sovitus Joonas Haavisto |
||||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||||
Raija ja Olli Mäki, Kokkolan kaupunki, Perhon Kehitysyhtiö Oy, Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahasto, Keski-Pohjanmaan liitto<br /><br />Pekka Mäki, Pertti Augustin, Ilmo Lounasheimo (1920-2014), Pekka Kokkonen (1934-2016), Erkki Jänkä, Elis Ask jr., Anneli Auvinen, Jan Forsström, J-P Valkeapää, Leena Kemppi, Amra Baksic Camo, Adis Djapo, Laurin Federlein, Atom Egoyan, Mico Uimonen, Pirkko Nissi, Jaakko Kemppainen, Anniina Kemppainen, Veli-Matti Ersta, Nea Ersta, Jooa Ersta, Pertti Sipiläinen, Ville Leväniemi, Ahti Leväniemi, Jukka Andersson, Elina Partanen, Juha Liimatainen, Riitta Liimatainen, Jouni Kuusimäki, Timo Lahtinen, Laura Haapakangas, Pekka Uotila, Tarja Hägg ja Heli Hyytiä, Ella Karttunen, Teuvo Valtonen, Mikko Esseli, Micke Nyström, Jesse Valo, Janne Malischevskji, Antti Annanpalo, Amer Bektesevic, Senja Suoknuuti, Mika Ailasmäki, Anthony Muir, Mark Lwoff, Misha Jaari, Antti Savilampi, Antti Vehkalampi, Matti Kalliokoski, Maria Kuosmanen, Riitta Ryhtä, Jyri Harju, Pasi Rannila, Juha Sahlgren, Raija Sahlgren, Markku Sahipakka, Sanna Ukskoski, Tuula ja Markku Jänkä, Kalevi Rytioja, Reijo Tamminen, Aki Lepistö, Ari Laajala, Raimo Leväniemi, Saralampi, Anita Hannunen, Leena Känsäkangas, Pauliina Savolainen, Clare Downs, Tuomo Seiterä, Jami Määttälä, Timo Roiha, Mika Jutila, Folke Store, Kai Venetjoki, Risto Ekdahl, Alpo Finnilä, Kimmo Nygård, Tuomo Ruotsala, Greger Brännström, Riikka Rantamäki, Eero Viitala, Esko Tikkakoski, Kari Urho, Seija Sivula, Eijariina Vartiainen, Konsta Mannerheimo, Ykspihlajan Reima, Kokkolan kaupunginteatteri, Kouvolan teatteri, Lahden kaupunginteatteri, Teatteri Viirus, Sankariliiga, Keski-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset, Vaihtoehtoviikonloppu / Antti Saarinen, Poikkilaakson ala-asteen 3-4. luokka, Nostoville Oy / Ville Känsälä, Kokkolan energia, Möttösen näytelmäpiiri / Kari Viitala, Eläkeliiton Halsuan yhdistys ry / Ritva Jylhä, Ykspihlajan Työväennäyttämö, Kokkolan Jymy / Pirjo Urpilainen, Halsuan seurakunta, Kokkolan Merisaukot / Timo Sillanpää, Kuljetusliike Thoden Oy, Kokkolan varaosakeskus / Classic Park, Kokkolan vpk, Perhon sopimuspalokunta, Kokkolan kaupungin tekninen osasto, Kokkolan Jäähalli / Juha Rekilä, JAS Tekniikka Oy / Erkki Virkelä, Suomen Nyrkkeilymuseo, Teatterimuseo / Heikki Suomi, Hermes Huolto / Jorma Herlevi, Edustus Hermes Kokkola, Autoliike Nysted / Matias Brännström, Terra Kokkola / Mika Peltola, James Post Oy / Pasi Mäkelä, Whitepoint Oy / Jussi Myllyniemi, P. Mutasen Elokuvakonepaja / Tuomas Viitakoski, Valofirma Cine Light Rental Oy, Taiteen edistämiskeskus, Tosikuva Oy / Jarkko Översti ja Paula Osenius, Atelieri O. Haapala / Marco Melander ja Saara Salmi, KPO / Veli-Matti Haarala, Kokkolan kaupunki / Kaija Jestoi, Kokkolan liikuntapalvelut / Sami Keiski ja Lotta Nyqvist, Sokos Hotels Kaarle Kokkola / Jaki Silvennoinen ja Tina Nyberg, DC-Yhdistys ry |
||||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||||
|