Armi elää!
Armi lever! (ruotsinkielinen nimi)
Armi Alive! (englanninkielinen nimi)
Finna-arvio
Armi elää!
Jörn Donnerin ohjaama draamaelokuva Armi elää! (2015) kertoo tunnetusta yritysjohtajasta, Armi Ratiasta, Marimekon perustajasta. Tarina kerrotaan Armi-näytelmää valmistelevan teatteriseurueen harjoitusten kautta. Näytelmä keskittyy Armi Ratian elämässä vuosiin 1949–68, jolloin hän perustaa Marimekon ja johdattaa sen kansainväliseen menestykseen. Harjoitusprosessin aikana Armia näyttelevä Maria (Minna Haapkylä) etsii totuutta ja kokonaista ihmistä ristiriitaisuuksien ja legendan takaa.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||||
7 |
||||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Tanssijat: Jenna Alavahtola, Laura Allonen, Meeri Altmets, Jarkko Hänninen, Sandra Itäinen, Camilla Keihäs, Atte Kilpinen, Jukka Kontusalmi, Riku Lehtopolku, Saija Luukkonen, Sari Marin, Ulpu Puhakka, Tuukka Raitala, Hanna Rajantie, Sonja Sorvola, Paula Thesleff, Saara Töyrylä ,
Tanssijat: Jenna Alavahtola, Laura Allonen, Meeri Altmets, Jarkko Hänninen, Sandra Itäinen, Camilla Keihäs, Atte Kilpinen, Jukka Kontusalmi, Riku Lehtopolku, Saija Luukkonen, Sari Marin, Ulpu Puhakka, Tuukka Raitala, Hanna Rajantie, Sonja Sorvola, Paula Thesleff, Saara TöyryläHae aiheistaAvustajat
Heikki Eronen, Richmond Ghansah, Jouko Hokkanen, Leo Idman, Tero Kiikeri, Arto Malmberg, Niko Palmu, Petri Pelkonen, Corina Ristolainen, Siiri Sirviö, Maria Suuronen, Seija Virèn, Maria Yli-Kojola ,
Heikki Eronen, Richmond Ghansah, Jouko Hokkanen, Leo Idman, Tero Kiikeri, Arto Malmberg, Niko Palmu, Petri Pelkonen, Corina Ristolainen, Siiri Sirviö, Maria Suuronen, Seija Virèn, Maria Yli-KojolaHae aiheista |
||||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||||
Bratislavan sinfoniaorkesteri, joht. David Hernando Rico
Bratislavan sinfoniaorkesteri, joht. David Hernando RicoHae aiheista |
||||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||||
1.-24.7.2014 (15 kuvauspäivää) |
||||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||||
”Näin se käy! Tarvittiin 83-vuotias Jörn Donner näyttämään nuoremmille, miten tehdään elämäkertaelokuva, joka ei näänny tunkkaisen epookin alle, vaan hengittää raikkaasti tässä päivässä”, Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 20.3.2015) äityi kehumaan. ”Teatterin ja elokuvan keinoja vapaasti yhdistävä ja realismista uskaliaasti irtautuva kerronta asettaa elokuvan tekijöille myös melkoisia haasteita. Niihin Donner työryhmineen vastaa tyydyttävästi, mutta ei rikkeettömästi. Tiina Kaukasen puvustus ottaa Marimekon mallistoista kaiken irti aikakausia erottelematta. Viitteellisessä, tarkkoja ajanmäärityksiä muutenkin kaihtavassa elokuvassa ratkaisu on perusteltu, mutta Armin ja Marimekon vaiheita vähemmän tunteva katsoja on vaarassa pudota kyydistä. Ilman elämäkertatietoja elokuvan kohtauksista on välillä vaikea päätellä edes, mille vuosikymmenelle ne sijoittuvat.” Tero Vainion (Kaleva 20.3.2015) mielestä metaelokuvallinen lähestymistapa ”välttää epookin luomisen aiheuttamat rahalliset haasteet, mutta ennen kaikkea sen tarkoituksena on estää perinteistä muotokuvaa uhkaava yksioikoisuus. [- -] Teatteria, elokuvaa, historiaa ja yksilöpsykologiaa sekoittava Armi elää! on kuitenkin kaikessa viitteellisyydessäänkin katsomisen väärtti. Minna Haapkylä on yhdessä elämänsä rooleista vara-Armina. Hän taipuu moniulotteiseen, notkeaan mutta silti vahvarakenteiseen roolisuoritukseen. Armi Ratia nähdään ei vain vaatteiden, vaan kokonaisen uudenlaisen elämäntyylin lähettiläänä.” ”Ratiasta näytelmää tekevän teatteriseurueen pähkäily ja projektin mielekkyyden epäily ääneen suorastaan kutsuvat katsojaa itseäänkin pohtimaan sitä, miten iso osa Ratian, vahvan teollisuusnaisen ja taiteilijaluonteen elämästä oli teatteria”, Antti Selkokari (Aamulehti 20.3.2015) koki. ”Elokuvassa miellyttää sen parhaita teatteriesityksiä muistuttava eläväisyyden tuntu. Se on pitkälti Minna Haapkylän ansiota, sillä tässä hän tekee yhden uransa vangitsevimpia esiintymisiä. Epäilemättä Donner tahtoo elokuvansa nimellä Armi elää! sanoa Ratiasta sen, ettei hän eläessäänkään taipunut määrittely-yritysten muottiin, koska hänelle oli olennaista elää hetkessä, eikä patsaana.” Siru Vallealasta (Me Naiset 12/2015) ”Donnerin näkökulma on antoisa, ja teatteriksi etäännytetty matkimisen teema muistuttaa Marimekkoa kohdanneesta kopiokohusta. Minna Haapkylän omistautunut versio räiskyvästä Armista ei kuitenkaan ole kopio. Haapkylä on ulkoisesti omansa, ja sisäisesti ei aitoa Armia kai kukaan voi täysin jäljitellä – onneksi. [- -] Marimekon muotikuvaukset tuovat ihanan tuulahduksen menneiltä vuosikymmeniltä. Kirkkaiden kankaiden taustalla väijyy mustana imevä alkoholismin aukko. Äkäilevästä pomottajasta ei ole helppo pitää, eikä elokuvastakaan kaiken aikaa. Runsaus voi myös ahdistaa. Moniraitainen kokonaisuus on silti hieno tarina ajattomasta Marimekostamme ja naisesta, joka tiesi, mitä tahtoi.” Klas Fransbergille (Vasabladet 20.3.2015) Armi elää! oli pettymys. ”Donner säger sig ha varit god vän med Armi, men några nya avslöjanden kommer inte filmen med. Tvärtom konstaterar och bekräftar den mycket av det vi läst och sett på scenen tidigare.” Elokuvan rakenneratkaisu mahdollisti Kuulustelu-elokuvasta (2009) tutun minimalistisen tyylin. ”Men konstruktionen ger också Donner en konstnärlig frihet. Tyvärr blir detta ibland lite tråkigt, och jag tror att de som väntar sig en storfilm om Finlands mest berömda kvinnliga företagsledare blir besvikna. Tankarna går till Bertolt Brecht och hans sätt att jobba med alienation. Donner vill att vi ska inse att detta är båg och lurendrejeri – att det egentligen bara är en film.” |
||||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||||
Ohjaaja-tuottaja-käsikirjoittaja-kirjailija-poliitikko Jörn Donnerin (1933-2020) ura alkoi jo 1950-luvulla elokuvajournalistina ja lyhytelokuvien tekijänä, ensimmäisenä valmistui Aamua kaupungissa (1954). Donner ohjasi ja tuotti Suomessa ja Ruotsissa kymmenittäin pitkiä näytelmä- ja dokumenttielokuvia 1960-luvulta lähtien. Hänen omiin ohjauksiinsa kuuluvat mm. En söndag i september / Syyskuinen sunnuntai (1963), Mustaa valkoisella (1968), Naisenkuvia (1970), Perkele! Kuvia Suomesta (1971), Yhdeksän tapaa lähestyä Helsinkiä (1982) ja Dirty Story (1984). Donner oli myös perustamansa Jörn Donner Productions Oy:n toimitusjohtaja. Hän sai taiteen valtionpalkinnon vuonna 2008. Hänelle myönnettiin Betoni-Jussi-palkinto elokuvista ja elämäntyöstä vuonna 2014. Donnerin seuraava pitkä näytelmäelokuvaohjaus 25 vuoden tauon jälkeen oli Kuulustelu (2009). Elokuva kertoi jatkosodan aikana kiinni jääneen neuvostovakoojan Kerttu Nuortevan (1912-1963), Neuvosto-Karjalan presidentin Santeri Nuortevan tyttären, kuulusteluista. Minna Haapkylä näytteli pääosan. Elokuvan ensi-illan aikoihin Donner julkaisi myös kirjan Bergman: muistelma (2009) elämästään Ingmar Bergmanin vaikutuspiirissä. Hän teki Yleisradiolle viisituntisen dokumenttisarjan Mannerheim – Jörn Donnerin kertomana (2010). Viimeisenä pitkänä näytelmäelokuvanaan Donner ohjasi elokuvan Armi elää! (2015). Elokuvan käsikirjoitti Karoliina Lindgren, joka oli aiemmin kirjoittanut nuortenelokuvan Lomasankarit (2014) miehensä Niklas Lindgrenin kanssa. Karoliina Lindgren kertoi puhelinhaastattelussa 22.3.2021, että elokuvaa ryhdyttiin suunnittelemaan suoraan nimellä Armi elää!, projektilla ei ollut muita työnimiä. Elokuvan Armi elää! keskushenkilönä on tekstiilitaiteilija, toimitusjohtaja ja yrittäjä Armi Ratia (1912-1979), Marimekon perustaja. Karoliina Lindgren kertoi Film-o-holic -verkkohaastattelussa 20.3.2015 tuottaja Mark Lwoffin pyytäneen häntä keväällä 2011 käsikirjoituksen tekoon. Ensitapaamisessa Donnerin kanssa Lindgren sai häneltä kolme Armia käsittelevää mappia. Armi Ratiaan liittyvä materiaalin runsaus aiheutti Lindgrenille monia haasteita. Eräs niistä oli se, että jokaisella Ratian tavanneella ihmisellä on hänestä anekdootti. Ratialla oli tapana värittää tarinoita ja kertoa niitä usein eri tavalla. Jörn Donner kertoi motiiveistaan elokuvan tekoon Kansan Uutisten Viikkolehdessä 20.3.2015: "Tutustuin Armi Ratiaan vuonna 1967 kun aloitin Marimekon hallituksessa. Meillä oli läheinen suhde. Minua on aina kiehtonut hänen elämänsä monenlaisena uranuurtajana ja hänen kohtalonsa." Donner halusi luoda Armista uudenlaisen kuvan monine puolineen. Häntä ei kiinnostanut perinteinen, tylsä elämäkertaelokuva. Donner näyttäytyi elokuvassa pienessä cameo-roolissa. Donnerin elokuva Armi elää! on metaelokuva eli tarina tarinassa -metodilla rakennettu kuvaus teatterikiertueesta, joka valmistelee näytelmää Armi Ratiasta. Armia esittävän Maria-näyttelijän (Minna Haapkylä) johdolla ryhmä pohtii kuka tämä merkillinen nainen todella on. Harjoitusprosessissa Maria kamppailee Armin ristiriitaisuuksien välillä totuutta, ihmistä legendan takaa etsien. Elokuvassa keskitytään ajanjaksoon 1949-68, jolloin Ratia loi Marimekon ja sen oman, puhdaslinjaisen tyylin. Marimekon kriisejäkään ei unohdeta. Elokuvan avioparia Armi ja Viljo Ratiaa esittää todellinen aviopari Minna Haapkylä ja Hannu-Pekka Björkman, tosin saman vuoden toukokuussa he olivat jättäneet yhteisen avioerohakemuksen. Haapkylän Ilta-Sanomille 19.7.2014 antaman haastattelun mukaan heillä on aina ollut hyvä tehdä yhteistyötä keskenään. Haapkylä kommentoi myös Viljon henkilöhahmoa: "Kyllä Viljolla oli varmasti vaikeaa hallitsevan Armin rinnalla, mutta tässä elokuvassa häneen on tuotu myös huumoria mukaan." Haapkylää itseään ei muutettu Armi Ratian näköiskuvaksi, legendaarinen naishahmo nousee näyttelijän sisältä. Hiusväri vaihdettiin kuitenkin punaisesta ruskeaksi. Kirkko & Kaupunki -lehden 18.3.2015 haastattelussa Haapkylä kertoi tutustuneensa Ratian elämään lukemalla hänestä kaiken mahdollisen, katsomalla hänestä tehty dokumentteja ja haastattelemalla hänen sukulaisiaan. Hän osallistui myös elokuvan ideointiin jo käsikirjoitusvaiheessa. Hän kävi runsaasti keskusteluja Donnerin kanssa: "Elokuvaa varten harjoiteltiin puhumalla elokuvan tekstistä ja maailmasta. Fyysisiä harjoituksia oli tosi vähän. Kun elokuva kuvaukset alkoivat, Donner antoi näyttelijöille enää vain pieniä ohjeita." Haapkylä kertoi roolityöstään myös Me Naisten 11/2015 haastattelussa: "Roolia oli haastavaa ja upeaa tehdä. Armi oli henkilönä todella monitahoinen – yhtä aikaa ihastuttava ja vihastuttava. Vaikeinta olikin saada kaikki ihmisyyden ääripäät tulkittua. Samalla oli hienoa tutustua ihmiseen, joka oli niin mielettömän rohkea ja uskalsi luottaa tunteisiinsa. Paitsi kuvani Armista, myös koko ihmiskuvani muuttui, ja naiseuden arvostukseni kasvoi ihan uusiin mittasuhteisiin." Haapkylä jatkoi Armi Ratian ristiriitaisestakin henkilökuvasta Kalevassa 8.3.2015: "Tajusin rohkeuden ja kaikkivoipaisuuden, sen, miten hän uskalsi tuntea asioita. Hän itse aiheutti suurimman osan ongelmistaan ihmissuhteissa ja työelämässä. Suomessa helposti ajatellaan, että älykkyys ja tunteet eivät sovi yhteen." Haapkylän oma suhde Marimekon tuotteisiin oli alkanut jo lapsuudessa. Hänen äidillään oli värikkäitä mekkoja ja isä keräsi Mariskooleja. Aikuisuudessa Haapkylä on käyttänyt äitinsä marimekkoja. Donner summasi päämääriään Kansan Uutisissa 20.3.2015: "Armi elää! on elokuva tasa-arvosta. Se on ajankohtaista tänäkin päivänä." Armi Ratia ajoi tasavertaisen ja vahvan naisen asemaa ollessaan naisjohtaja monikansallisesti tunnetussa brändissä. Tuottaja Mark Lwoffin haastattelun 15.3.2021 ja elokuvan call sheetien mukaan Armi elää! kuvattiin 14 kuvauspäivässä heinäkuussa 2014 Helsingissä Kaapelitehtaan Pannuhallissa. Tämän lisäksi oli yksi second unit -kuvauspäivä, joka käytettiin Pihlajasaaren rantakuvauksiin. Kamerakalustona oli RED Epic -digikamera. Elokuvan call sheeteissa ja käsikirjoituksessa mainitaan ohjaajan roolinimeksi Hannu, mutta nimi ei käy ilmi itse elokuvasta. Säveltäjä Pessi Levannon scoremusiikin soitti Bratislavan sinfoniaorkesteri David Hernando Ricon johdolla. Levanto sävelsi elokuvaan myös kaksi laulua, joihin Vexi Salmi teki sanoituksen. Tuotantoyhtiö Bufo julkaisi elokuvan ensi-illan aikoihin Ona Kamun Armi elää! -orkesterin säestyksellä laulamat kappaleet Sfinksi ja Yötön Yö digijakelussa, mm. Spotifyssa. Elokuvan pr-tuotteena valmistettiin mm. erisävyisiä postikortteja. Elokuvaa mainostettiin mm. iskulauseella "Tarina Marimekon perustajasta – naisesta joka ei pelännyt mitään". Elokuva sai runsaasti palkintoja. Karoliina Lindgren palkittiin Jussi-palkinnolla parhaasta käsikirjoituksesta, Otso Linnalaakso puolestaan parhaasta lavastuksesta. Lindgren sai myös Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n 5000 euron suuruisen Sylvi-palkinnon ja Viitasaaren elokuvaviikon Humanismin käsi -palkinnon. Elokuvalle myönnettiin 40 000 euroa laatutukea. Elokuvan dvd-julkaisu sisältää myös trailerin ja teaserin. Seuraavaksi Donner ohjasi pitkän dokumenttielokuvan Perkele 2 - Kuvia Suomesta vuonna 2016 (2017). Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2021 |
||||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||||
Armi score Säv. Pessi Levanto Es. Bratislavan sinfoniaorkesteri, joht. David Hernando Rico Sfinksi Säv. ja sov. Pessi Levanto, san. Vexi Salmi Es. Ona Kamu, Raoul Björkenheim, Jouni Järvelä, Ulf Krokfors, Pessi Levanto, Ville Pynssi Äänitys: Miikka Huttunen / Sibelius Academy Studios If You Go Away (Ne me quitte pas) Säv. Jacques Brel, san. Mc Kuen Rod Es. Damita Jo Les Editions Jacques Brel, Warner/Chappel Music Yötön yö Säv. ja sov. Pessi Levanto, san. Vexi Salmi Es. Ona Kamu, Raoul Björkenheim, Ville Herrala, Pessi Levanto, Ville Pynssi Äänitys: Miikka Huttunen / Sibelius Academy Studios Joutsenlampi Säv. Pjotr Tsaikovski Es. Venäjän kansallisorkesteri, joht. Mikhail Pletnev Ondine 9. sinfonia, Oodi ilolle Säv. Ludwig van Beethoven Es. Lontoon sinfoniaorkesteri, joht. Bernard Haitink LSO Live Ltd. |
||||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||||
Anders Carpelan, Eriika Gummerus, Rainer Gummerus, Arto Hallakorpi, Matleena Kuusela, Niklas Lindgren, Elina Manni, Marjaana Moring, Ristomatti Ratia, Kimmo Taavila, Lauri Törhönen<br /><br />Roope Kokko / Checker ry, Salla Heino, Harri Kivilinna / Design-museo, Johan Nordenswan / Hautaus-Mononen, Raine Heikkinen, Petri Sirviö, Teemu Vataja / Kaapelitehdas, Kaasuvalo, Kinghill Advertising, Juha Ollila / Malmin hautausmaa, Marimekko, Merivaara, Pur-ait, Mart Haber / Shishi AS, SIM Finland, Harri Asunta / Sports & Classic Cars, Pekka Viukari / Vuotekno |
||||||||||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||||||||||
Valokuvat: Ismo Kajander, Ristomatti Ratian kotiarkisto, Lehtikuva / Kaius Hedenström |
||||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||||
|