Ohjaaja-käsikirjoittaja Petri Kotwica (s. 1964) valmistui elokuvaohjaajaksi Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen linjalta vuonna 1999. Hän on opiskellut myös teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa ja henkilöohjausta Teatterikorkeakoulussa. Kotwican lyhytelokuvia ovat mm. Tunneli (1996), Kypärä (1998), Force Majeure (1999) ja Las Nueve Vidas (2000). Hän on tehnyt myös televisiomainoksia ja televisiosarjaa Alamaailma (2011).

Ensimmäisenä pitkänä elokuvanaan Kotwica ohjasi maailmalla palkintoja keränneen Koti-ikävän (2005). Toisen, Berliinin elokuvajuhlien kilpasarjaan päässeen pitkän näytelmäelokuvansa Musta jää (2007) Kotwica rakensi monisäikeiseksi kolmiodraamaksi. Hänen kolmas pitkä näytelmäelokuvansa, psykologinen, peliriippuvuutta käsittelevä jännityselokuva Rat King (2012) tehtiin suomalais-virolaisena yhteistuotantona.

Suomalais-irlantilaisena yhteistuotantona valmistui Kotwican ohjaama psykologinen draamaelokuva Henkesi edestä (2015). Tarinan päähenkilö Kiia (Laura Birn) on viimeisillään raskaana oleva kanttori, joka on naimisissa Lauri-nimisen papin (Eero Aho) kanssa. Pariskunnan elämä muuttuu yöllisellä ajomatkalla, jolloin Kiia törmää synnytystuskissaan johonkin. Myöhemmin sairaalassa Kiia tutustuu Hannaan (Mari Rantasila), jonka mies on joutunut yliajetuksi.

Kotwicalle sattunut tositapahtuma innoitti elokuvan tekoon. Turun Sanomien 9.5.2014 ja Kansan Uutisten Viikkolehden 10.4.2015 haastattelujen mukaan Kotwica oli ajanut heinäkuussa 2011 autollaan rattiin nukahdettuaan vastaantulevien kaistan kautta tieltä ulos. Mies oli matkalla Joensuuhun Ilosaari-rockiin Sielun Veljien comeback-keikalle, mutta päätyi Valkeakosken sairaalaan. Edellisen elokuvan kuvaukset olivat juuri päättyneet Virossa ja Kotwicalle oli kertynyt paljon univelkaa. Tapaus sysäsi ajatukset liikkeelle, entä jos hän olisi ajanut jonkun päälle. Ja sitten vielä eri näkökulmista: entä jos joku muu olisi aiheuttanut rakkaalleni tragedian.

Film-o-holic-verkkolehden haastattelussa 10.4.2015 Kotwica pohti: "Turvavyö ja airbag pelastivat, mutta jäin miettimään, että miten olisi voinut käydä. Kun en enää tuntenut fyysistä kipua, huomasin näkeväni painajaisia, joissa sain jälkeenpäin tietää, että joku jäi alle. Se oli mielentila, joka herätti kysymään kysymyksiä ja toi nämä teemat elokuvaan. Se, mitä koin, oli syyllisyys. Tein surutyötä noin vuoden verran asiasta, jota ei ollut tapahtunutkaan. Draamantekijän tehtävähän on kertoa tarina mahdollisimman verevistä lähtökohdista. Tykkään itse siitä, että vaikka tarina etääntyisi paljonkin lähtökohdastaan, niin mielentila on siellä koko ajan olemassa. Eero Ahon ja Laura Birnin hahmoissa tämä mielentila on koko ajan läsnä, joka ainoassa kohtauksessa."

Elokuvassa on Mustan jään tapaan syyllisyyden ja salailun asetelmia. Forssan Lehden 2.4.2015 ja Aamulehden 2.4.2015 haastatteluissa Laura Birn kertoi, että harvinaislaatuisesti myös päänäyttelijät saivat matkan varrella vaikuttaa käsikirjoituksen kehittämiseen henkilöhahmojen ja tarinan kokonaisuuteen. Tarina kehittyi draaman suuntaan, ensimmäinen Birnin lukema käsikirjoitusversio oli ollut puhtaammin trilleri. Projekti oli pitkä, näyttelijätkin tekivät vuoden verran ennakkotyötä. Esittämänsä henkilöhahmon tavoin Birn oli itsekin elokuvan ensi-illan aikoihin viimeisillään raskaana esikoistaan odottaen.

Elokuva johdattelee katsojansa pohtimaan moraalia, oikeudenmukaisuutta, syyllisyydentuntoa ja anteeksiantoa. Kotwican ohella toisena käsikirjoittajana oli komedioistaan tunnettu Johanna Hartikainen. Kalevan 9.4.2015 haastattelussa Kotwica määritteli: "Halusimme pitää huolta siitä, että katsoja pystyy samaistumaan joka ainoaan valintaan ja jokaisen henkilön tekemään ratkaisuun, vaikka ne osoittautuvat inhimillisiksi erheiksi ja kasautuvat."

Kotwica kertoi Film-o-holicissa: "Uskonnolla sinänsä ei ole valtavasti merkitystä tässä elokuvassa vaan sellaisella henkisellä miljööllä ja kontekstilla, jossa pitäisi oppikirjan mukaan tietää, miten tehdään eettisesti oikeat ratkaisut. Halusimme ristivalottaa pääpariskuntaa tällä lailla, ja saimme kaupanpäällisiksi sen, mistä olen pitkään haaveillut eli ottaa kirkkourut yhdeksi isoksi elementiksi elokuvaan. Olen aikamoinen musiikkifani ja nyt sain tekosyyn laittaa Sielun Veljet soimaan kirkkouruilla. Kirkko on myös äärimmäisen esteettinen ja kaunis elokuvallinen miljöö."

Painajaisia tapahtumista nähnyt Kotwica jatkoi Kansan Uutisissa elokuvansa motiiveista: "Haluaisin saada katsojan pohtimaan tunne-elämäänsä, ei viisastelun, filosofoinnin eikä analysoinnin kautta, millainen olisi kunkin oma ratkaisu elokuvan tilanteissa." Hän halusi rikkoa tutun kaavan, jossa moraali on mustavalkoista ja katsojille on tarjolla samaistuttava päähenkilö valmiiksi pureskeltuna. "Tässä tarinassa ei ole hyvistä ja pahista. Elokuvassa katsotaan silmiin jokaista henkilöä. Kyse on ratkaisuista, valinnoista ja sattumasta."

Perinteisestä poiketaan myös elokuvan kerrontatavassa. Samoja tapahtumia käydään läpi eri henkilöiden näkökulmista. Elokuvassa on kolme eri näkökulmaa, joista jokainen on tavallaan oikea ja jokainen hahmo samaistuttava. Elokuvan päähenkilöt ovat töissä seurakunnassa. Uskonnollinen kehys korostaa oikein tekemisen vaatimusta eli toimia moraalisesti oikein. Elokuvan työnimenä oli projektin alkuvaiheessa "Sinun jälkeesi".

Petri Kotwican puhelinhaastattelun 11.12.2020 mukaan elokuva kuvattiin kevät-kesällä 2014 Turussa ja Paraisilla. Kuvauspäiviä oli yhteensä 30, kamerakalustona oli Arri Alexa -digikamera. Kotwica oli syntynyt Paraisilla ja käynyt koulunsa Turussa. Hän paljasti Turun Sanomien 9.5.2014 haastattelussa onnistuneensa saamaan kuviin kaikki ne paikat ja kaupunginosat, joissa oli asunut, mm. Vähä Hämeenkadun ja Uittamon.

Vielä juuri ennen kuvausvaihetta elokuvan miespäähenkilön roolinimi oli Martin Eklöf, kuvauksissa se kuitenkin muutettiin Lauri Haapasaloksi. Petri Kotwica kertoi 11.12.2020 puhelinhaastattelussa, että Kiian soitto-osuudet soitti uruilla kanttori Hanna Lehtonen. Aitouden luomiseksi Laura Birn opetteli kuitenkin sormituksia iltaisin turkulaisessa hotellihuoneessa.

Elokuvan tuotti Minna Virtasen luotsaama Vertigo Productions Oy. Kirkon mediasäätiö tuki elokuvan tekemistä 50 000 eurolla. Länsi-Suomen elokuvakomissio tarjosi elokuvalle paikallistuntemusta ja apua kuvausjärjestelyissä. Elokuvassa näyttelee kymmenen turkulaista ammattinäyttelijää ja kymmeniä avustajia.

Elokuvan stuntkoordinaattorina toiminut Reijo "Reka" Kontio oli elokuvan päähenkilön tavoin varsinaiselta ammatiltaan pappi. Elokuvan yhtenä pääkuvauspaikkana toimi Turun Martinkirkko. Sen viereinen seurakuntatalo toimi filmiryhmän puvustus- ja ruokailutilana.

Elokuvan yhteistuottajana oli irlantilainen Newgrange Pictures. Jälkituotantoa tehtiin Irlannissa Dublinissa mm. paikallisen leikkaajan, äänisuunnittelijan ja säveltäjän kanssa.

Elokuvan tunnuskappaleeksi otettiin laulu Rakkaudesta. Mari Rantasila lauloi siitä maaliskuussa 2015 julkaistun singlelevyn (Warner Music Finland, 5054196586324). Laulusta tehtiin elokuvan Henkesi edestä musiikkivideo. Ismo Alangon säveltämän ja sanoittaman kappaleen sovitti Jurek. Tuottajana oli Time Films ja senkin ohjasi Kotwica. Kappale Rakkaudesta oli ollut alun perin Sielun Veljien hittejä vuodelta 1987. Soundi-lehden kriitikot olivat rankanneet sen vuonna 2010 kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi rockbiisiksi.

Petri Kotwica omisti elokuvansa isoäitinsä Lempi Bärlundin rakkaalle muistolle.

Henkesi edestä -elokuvan Suomen ensi-iltakierros alkoi 10.4.2015.

Elokuva sai runsaasti palkintoja. Kotimaassa monipuolisen roolityön tehnyt Mari Rantasila sai Jussi-palkinnon parhaasta naissivuosasta. Elokuvalle myönnettiin 22 000 euroa laatutukea.

Ulkomailla elokuva palkittiin Belgian Festival international du film policier de Liège -festivaalilla parhaan elokuvan Grand prix du Festival -palkinnolla, Laura Birn palkittiin parhaana naisnäyttelijänä. Elokuva sai myös kriitikoiden palkinnon parhaana elokuvana, samoin nuoren eurooppalaisen tuomariston palkinnon.

Elokuvalle ropisi palkintoja myös Irakin Sulaymaniyahin Slemani International Film Festivalilla. Se palkittiin parhaana elokuvana, Petri Kotwica ja Johanna Hartikainen saivat parhaan käsikirjoituksen palkinnon. Työryhmään kuulunut irlantilainen Isobel Stephenson palkittiin parhaasta leikkauksesta.

Elokuvan dvd:llä on lisämateriaalina elokuvan traileri.

Seuraavaksi Kotwica ohjasi Tiina Lymin käsikirjoittaman 4-osaisen komediasarjan Kohtuuttomuuksia (2016) Yleisradion TV1:lle. Hän oli yhtenä ohjaajana mukana teatterimaailmaan sijoittuvassa TV1:n 8-osaisessa komediasarjassa Melkein totta (2019).

Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2020