Matka on pitkä
Resan är lång (ruotsinkielinen nimi)
1000 km/s (työnimi)
Tuhat kilometriä sekunnissa (työnimi)
Finna-arvio
Matka on pitkä
Liisa Helmisen ohjaamassa dokumentissa Matka on pitkä (1994) seurataan Tuukka Pasasen, Tuuli Savelan, Aleksi Koskikallion, Hanna Hilkamon, Mesale Shinoharan ja Joel Pihlajan kehitystä esikoulusta ala-asteen ensimmäiselle luokalle huhtikuusta 1992 toukokuulle 1993. Karkkilassa päiväkoti Karkissa lapsia opettaa Merja Uusivirta ja Haukkamäen ala-asteella Raija Onnela-Azcoaga.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||
S |
||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||
Esiintyjät
Kreditoimattomat esiintyjät
Muut esiintyjät
Haukkamäen ala-asteen 1. luokka
Haukkamäen ala-asteen 1. luokkaHae aiheista |
||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||
Huhtikuu 1992 - toukokuu 1993 - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||
"Liisa Helminen on työskennellyt pitkään dokumenttien ja lastenelokuvien parissa", Harri Römpötti (Katso 39/1994) avasi. "Tietä koristavat monet palkinnot. Hänen uusin dokumenttinsa Matka on pitkä kuvaa kuuden lapsen siirtymistä päiväkodista koulun ekaluokalle. Helminen tallentaa kamerallaan karkkilalaisten lasten edesottamuksia ja mielipiteitä kommentoimatta. Yksi muksuista, Mesale, on musta. Häntä ei nosteta muita kummemmin esiin, kun kerran lapsetkaan eivät sitä tee. Onkin erinomaisen terveellistä nähdä, kuinka vähän kaveriinsa tottuneet lapset kiinnittävät huomiota Mesalen ihonväriin. Se ennakkoluulojen ja rasismin synnynnäisyydestä." Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 16.9.1994) piti elokuvan välittömyydestä, sillä ohjaaja "on päässyt kuvattaviaan niin lähelle, etteivät nämä todellakaan tunnu välittävän kameran läsnäolosta. Mutta Helmisen menetelmässä on myös rajoituksensa. Pidättäytymällä haastattelemasta lapsia hän samalla jättää avaamatta portit näiden sisimpiin tuntoihin. Elokuva jää sarjaksi arkisia tuokiokuvia eikä syvene todelliseksi koululaisten muotokuvaksi." Myös Raimo Kinisjärvi (Kaleva 5.4.1994) totesi, että "mitään ulkonaisesti kovin dramaattista ei tapahdu. Keskeinen teema ovat säännöt, niihin sopeutuminen ja niistä poikkeaminen, toinen keskeinen asia on oman äänen kuuluville saaminen. Opettaminen ja oppiminen jäävät dokumentoinnissa taustalle, kuvauksen keskiössä ovat ryhmän suhteet ja keskinäisen vaikuttamisen keinot. Oman äänensä saa kuuluville paitsi oppimalla oikein, myös sääntöjä uhmaamalla." - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||
Liisa Helminen (s. 1950) oli yhdessä Päivi Hartzellin kanssa ohjannut ja kirjoittanut Mika Waltari -pohjaisen satuelokuvan Kuningas jolla ei ollut sydäntä (1982), minkä jälkeen hän teki lyhyen fiktioelokuvan Hymypoika (1985), lyhyet dokumenttielokuvat Tänään päiväkodissa (1987), Jätkät (1989) ja Pikku naisia (1991). Hän toimi tuottajana Tini Sauvon animaatioelokuvassa Kukon ja kanan sauna (1991). Dokumenttielokuva Matka on pitkä (1994) oli Jätkien ja Pikku naisien jälkeen kolmas lenkki Helmisen "lapsitrilogiaa", jossa hän tutki saman päiväkodin lapsia eri kehitysvaiheissa. Trilogian viimeisen elokuvan valmistelun yhteydessä Helminen oli tutustunut lapsipsykologi Monika Riihelään, joka teki tutkimustaan lasten ja lapsityön ammattilaisten kohtaamisesta. Tuloksena syntyi Riihelän väitöskirja Mitä teemme lasten kysymyksille? (1996). Liisa Helminen kertoo sähköpostikirjeessään KAVA:lle 4.1.2012 elokuvan synnystä ja yhteistyöstä Riihelän kanssa: ”Aloin suunnitella kaksiosaista [2 x 50 min] seurantadokumenttia, joista toinen olisi painottunut päiväkodin esikouluryhmän seuraamiseen eri tilanteissa, myös päiväkodin ulkopuolella (neuvola, retki Suomenlinnaan, vierailuja vanhempien työpaikoilla, kaupassa ym.), ja toinen saman lapsiryhmän seuraamiseen koulussa ensimmäisellä luokalla. Koska elokuvan rahoituksen hankkiminen vaati aikaa ja valmistelutyötä, Monika Riihelä halusi osaltaan jouduttaa materiaalin kuvaamista. Hän hankki Stakesista rahoituksen tiettyyn osaan taltiointimateriaalia, joka olisi hänelle käyttökelpoista hänen omaan tutkimukseensa, mihin Stakesille sopimuksen mukaan jäi oikeudet, samalla kun minun yhtiölleni jäi oikeudet materiaalin hyödyntämiseen tulevissa elokuvissa. Silloin kuvattiin mm. Suomenlinnaan tehty retki, mitä materiaalia lopullisessa elokuvassa ei ole ollenkaan. Tuotannon edetessä rahoittajilta tuli selkeä viesti, että kahteen elokuvaan en tule saamaan rahoitusta. Silloin päätin tehdä yhden pitkän dokumentin. Sen käsikirjoitus luonnollisesti vaati muutoksia aikaisempiin suunnitelmiin, onhan dramaturgia toinen yhdessä pitkässä elokuvassa kuin kahdessa lyhyemmässä. [- -] Stakes jättäytyi hankkeesta ja sai käyttöönsä siihen asti kuvatun materiaalin.” Lopulta syntyi kokoillan dokumenttielokuva, jota varten Helminen kuvausryhmineen seurasi yli vuoden ajan, huhtikuusta 1992 toukokuulle 1993, kuuden lapsen koulutien alkua päiväkodin esikoulusta peruskoulun ensimmäiselle luokalle. Kuvauspaikkoina olivat Karkin päiväkoti ja Haukkamäen koulu Karkkilassa, jonne Helminen oli muuttanut muutamia vuosia aikaisemmin. Lapsiesiintyjinä olivat mm. lavastaja Pertti Hilkamon ja pukusuunnittelija Tuula Hilkamon tytär Hanna Hilkamo, äänittäjä Jouko Lumpeen ja käsikirjoittaja-ohjaaja Tellervo Savelan tytär Tuuli Savela ja säveltäjä Toshitake Shinoharan poika Mesale Shinohara. Elokuvansa eräänlaisena mottona Helminen piti 11-vuotiaan Barbro Karlénin runoa Ajatus. "Millainen on aikuisten rakentama maailma lasten silmin?", Helminen pohti elokuvansa lähtökohtia lehdistöesitteessä. "Miten lapset kokevat oman roolinsa aikuisten luomassa yhteisössä, millaisia asenteita ja kokemuksia, toiveita ja pelkoja heillä on suhteessa päiväkotiin ja kouluun? Piaget sanoo, että lasten kokema aika on odotuksen aikaa. Onko lapsuus todellakin odottelua ennen 'oikeaa' elämää? Onko päiväkoti odottelua, että pääsisi kotiin - koulu odottelua, että pääsisi vapauteen?" Matka on pitkä sai ensiesityksensä Helsingin Kettupäivillä 4.11.1993, minkä jälkeen se nähtiin Tampereen festivaaleilla maaliskuussa 1994, ennen kuin sitä esitettiin viikon ajan Illusionin matineanäytäntöinä syyskuussa 1994. Pääasiallisesti Helmisen elokuva on levinnyt videolla ja televisiossa, missä se on nähty useaan otteeseen. Helmisen ohjaajaura jatkui lastenelokuvan parissa animaatiosarjalla Urpo & Turpo (1996-97), joka niin ikään sai suppean elokuvateatterilevityksen. Hän toimi myös tuottajana Milja Aholan ohjaamissa animaatioelokuvissa. Elokuvan juliste puuttuu Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kokoelmista. - Toimi. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) pohjalta. |
||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||
1. "Tanssin" Säv. ja sov. Heikki Valpola 1) Aino Porra, oboesoolo, Ilmari Hytönen, kitara, ja Juha Tikka, basso (off, alkutekstit), 0' 35". 2) Aino Porra, oboesoolo, Ilmari Hytönen, kitara, ja Juha Tikka, basso (off, lopputekstit), 2' 10". 2. Kersantti Karoliina Säv. Vesa Hautamäki, san. Mika Sundqvist Es. Karkin päiväkodin lapset, laulu (100 %), 0' 20". 3. "Valsette" Säv. ja sov. Heikki Valpola 1) Ilmari Hytönen, kitara (off), kolme kertaa, yht. 1' 40". 2) Aino Porra, oboesoolo, Ilmari Hytönen, kitara, ja Juha Tikka, basso (off), kaksi kertaa, yht. 1' 55". 4. Keinustuoli Säv. ja san. trad. suom. Es. Karkin päiväkodin lapset, laulu ja kanteleensoitto (100 %), 0' 25". 5. Lasten liikennelaulu Säv. Georg Malmstén, san. Asser Tervasmäki Haukkamäen ala-asteen 1. luokan koululaiset, laulu, ja Raija Onnela-Azcoaga, piano (off), 0' 20". 6. "Nytpä haluan olla mä hyvän tuulen tartuttaja - -" Säv. ja san. tuntematon Es. Hanna Hilkamo ja Tuuli Savela, laulu (100 %), 0' 15". 7. This Old Man / Numerot Säv. ja san. trad. engl., suom. san. Sauvo Puhtila Es. Haukkamäen ala-asteen 1. luokan koululaiset ja Raija Onnela-Azcoaga, laulu (100 %), 1' 20". 8. Noitavalssi Säv. Soili Perkiö, san. Hannele Huovi, sov. Harri Setälä - Vera Mattson Es. Haukkamäen ala-asteen 1. luokan koululaiset ja Raija Onnela-Azcoaga, laulu (100 %) ja Harri Setälän ja Vera Mattsonin taustanauha (off, kasettinauhuri), 0' 55". Huomautuksia: Musiikkinumero 6 on korjattu Teostoilmoituksessa virheellisesti P. J. Hannikaisen lauluksi Mökin laittaja. Laulun sanat ja sävel on otettu AAC-Opisto Ky:n julkaiseman oppaan Käytöksen ABC liitteenä olevalta äänikasetilta (ADM-402, 1980). - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||
Lapset, lasten vanhemmat, Päiväkoti Karkki, Haukkamäen ala-aste, Monika Riihelä, Riitta Kauppinen. |
||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||
|