Unna & Nuuk
Unna ja Nuuk (rinnakkaisnimi)
Unna och Nuuk (ruotsinkielinen nimi)
Unna and Nuuk (englanninkielinen nimi)
Finna-arvio
Unna & Nuuk
Saara Cantell ohjasi ensimmäisenä pitkänä elokuvanaan mielikuvitusseikkailun Unna & Nuuk (2006). Lastenelokuva kertoo 11-vuotiaasta Unnasta (Rosa Salomaa), joka taikarummun avulla tekee aikamatkan kivikauteen ja hankkii yhdessä muinaissuomalaisen Nuukin (Toni Leppe) kanssa sairaalle ukilleen (Esko Salminen) parantavan rohdon.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
K7 |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Avustajat
Asko Aarnio, Velma Aho, Antti Aittokoski, Alex Babitzin, Marko Bartholdi, Laura Björn, Anne Bäckström, Mikko Erjossaari, Jarkko Eronen, Tapani Eronen, Virpi Eronen, Marianne Ersta, Sara Guillen, Helmi Harkonmaa, Jarkko Heikkinen, Ritva Hilke, Hanna Holmberg, Sami Horsmajärvi, Erkki Huopio, Mox Huuhtanen, Erkki Hätönen, Ben Daoud Jamal, Kirsi Jokinen, Maria Järvinen, Mika Jääskeläinen, Anniina Karvinen, Jyrki Kasper, Jari Keränen, Raija Keränen, Kati Kinnunen, Katri Knuutila, Jaana Kokkonen, Tuulia Korhonen, Markku Kuronen, Iiris Lagus, Eelis Lehto, Janne Lehto, Lauri Lehto, Jorma Lempinen, Cati Leppe, Eric Leppe, Laila Luukkonen, Kerttu Matinpuro, Awad Mahad Mohamed, Iida Moskari, Jarno Mäkinen, Elmo Mäntynen, Joni Narske, Oona Niemensivu, Alpo Nousuniemi, Marja Nyman, Markus Nyman, Carita Nyqvist, Jouni Oinonen, Markus Oksanen, Riikka Papunen, Sini Parikka, Markku Peltola, Pirjo Pitkänen, Saska Pulkkinen, Peppina Pällijeff, Leea Rauvala, Venla Reimaluoto, Laura Remes, Oliver Remes, Jenny Repo, Kati Rissanen, Tero Räty, Tuomas Saarela, Virpi Saari, Valto Saarimaa, Maarit Sahlman, Anni Salminen, Tuuli Sateenmaa, Jori Savolainen, Mari Siikanen, Laura Timonen, Suvi Toivanen, Iida Turpeinen, Oskari Turpeinen, Pihla Tuupanen, Tuomas Valo, Heidi Vinni, perhe Waitara, Katja Wallenius, Niina Wallenius, Pieta Wallenius, Virpi Velin ,
Asko Aarnio, Velma Aho, Antti Aittokoski, Alex Babitzin, Marko Bartholdi, Laura Björn, Anne Bäckström, Mikko Erjossaari, Jarkko Eronen, Tapani Eronen, Virpi Eronen, Marianne Ersta, Sara Guillen, Helmi Harkonmaa, Jarkko Heikkinen, Ritva Hilke, Hanna Holmberg, Sami Horsmajärvi, Erkki Huopio, Mox Huuhtanen, Erkki Hätönen, Ben Daoud Jamal, Kirsi Jokinen, Maria Järvinen, Mika Jääskeläinen, Anniina Karvinen, Jyrki Kasper, Jari Keränen, Raija Keränen, Kati Kinnunen, Katri Knuutila, Jaana Kokkonen, Tuulia Korhonen, Markku Kuronen, Iiris Lagus, Eelis Lehto, Janne Lehto, Lauri Lehto, Jorma Lempinen, Cati Leppe, Eric Leppe, Laila Luukkonen, Kerttu Matinpuro, Awad Mahad Mohamed, Iida Moskari, Jarno Mäkinen, Elmo Mäntynen, Joni Narske, Oona Niemensivu, Alpo Nousuniemi, Marja Nyman, Markus Nyman, Carita Nyqvist, Jouni Oinonen, Markus Oksanen, Riikka Papunen, Sini Parikka, Markku Peltola, Pirjo Pitkänen, Saska Pulkkinen, Peppina Pällijeff, Leea Rauvala, Venla Reimaluoto, Laura Remes, Oliver Remes, Jenny Repo, Kati Rissanen, Tero Räty, Tuomas Saarela, Virpi Saari, Valto Saarimaa, Maarit Sahlman, Anni Salminen, Tuuli Sateenmaa, Jori Savolainen, Mari Siikanen, Laura Timonen, Suvi Toivanen, Iida Turpeinen, Oskari Turpeinen, Pihla Tuupanen, Tuomas Valo, Heidi Vinni, perhe Waitara, Katja Wallenius, Niina Wallenius, Pieta Wallenius, Virpi VelinHae aiheista |
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Koirasudet: WolfSirius / Suski & Pasi Turkkila
Koirasudet: WolfSirius / Suski & Pasi TurkkilaHae aiheista |
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
2005 |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
Saara Cantellin pitkä esikoisohjaus sai osakseen ymmärrystä mutta myös kritiikkiä. ”Aihe on kiehtova, ja elokuva piristävä poikkeus ylikaupallisen valtavirtatuotannon joukossa”, tervehti Kaisa Hiltunen (Keskisuomalainen 20.1.2006). ”Elokuvasta henkii tekemisen into ja käsityöläishenkisyys. Vaivaa on nähty monen asian suhteen ja aihe on monin tavoin haastava. Kivikauden ihmisten ulkoasuun vaatteineen ja asumuksineen on panostettu. He jopa puhuvat nykysuomea muistuttavaa varhaiskantasuomea. [- -] Niin viehättävä ja sympaattinen kuin elokuva onkin, se on tunnelmaltaan vähän vaisu. Juoni etenee tasaisesti ilman suurempia jännitysmomentteja, vaikka huimista tapahtumista ei ole pulaa. On hyvä, ettei mihinkään spektaakkelimaiseen paisutukseen ole ryhdytty, mutta tunnetta olisi silti voinut olla mukana enemmän. Lapsiyleisö saattaa tietysti kokea asian toisin. Unna ja Nuuk on tiedollisessa mielessä varmasti avartava kokemus.” ”Narnioitten ja pottereiden rinnalla kotimainen lastenfantasia näyttää helposti kotikutoiselta. Unna ja Nuuk on silti hyvä yritys, kauniisti toteutettu mielikuvitusseikkailu, jossa ei tarvitse päivitellä tai pelätä ikärajojen oikeellisuutta”, sympatisoi myös Jarmo Huida (Satakunnan Kansa 20.1.2006), jonka mielestä ”Unnassa ja Nuukissa on kaunis ajatus. Siinä on kysymys sukupolvien välisestä yhteydestä pisimmillään yli tuhansien vuosien, lähimmillään yli yhden sukupolven. [- -] Aikuisen silmin kerronta vähän onnahtelee, tarinassa riittää aukkoja ja pientä kömpelyyttä, mutta laiskanlaisesti etenevässä elokuvassa on omat vekkulit piirteensä.” Enemmän huumoria ja kekseliäisyyttä kaivanneesta Huidasta Unna & Nuuk ”näyttää siltä, kuin kaupunkilaiset olisivat lähteneet ensi kertaa maalle tekemään elokuvaa. Siinä on näyteikkunamaisuutta. Yhteen kuulumattomia maisemia liimataan peräkkäin, ja Suomen luonnon eläimet esitellään kuin eläinpuistossa. Etelä-Suomen lehto ja kainuulainen korpimaisema sijaitsevat vieri vieressä.” ”Unna ja Nuuk on kaiketi hyvää tarkoittava, kotimainen lasten fantasiaseikkailu, joka valitettavasti sortuu alkeelliseen käsikirjoitukseen”, summasi kantansa Olli-Matti Oinonen (Savon Sanomat 20.1.2006) otsikolla Hyvä tarkoitus ei riitä elokuvaksi. ”Elokuvan loppuratkaisu paljastuu jo alkumetreillä, joten jäljelle jää vain kahden maailman hölmö yhteentörmäys (mm. tulitikut, kännykkä, silmälasit). Muinaissuomea puhuvat esi-isämme muistuttavat hupaisasti tämän päivän hevimiehiä, Teräsbetonin ja Manowarin kaukaisia sukulaisia. Ohjaaja Saara Cantell ei oikein saa ryhtiä kahden maailman välillä hyppivään aikakoneseikkailuun. Huumori on tahattoman koomista ja juonen kuljetus suhteellisen heppoista. [- -] Näyttelijät kuitenkin suoriutuvat tehtävästään kunniallisesti ja lapsinäyttelijät ovat sympaattisen luontevia rooleissaan.” ”Mukana on monia hyviä näyttelijöitä, kuten Tommi Korpela Nuukin intiaanin näköisen isän roolissa, Kristiina Halkola mummona ja tietysti Esko Salminen”, kiitteli myös Kaisa Hiltunen roolisuorituksia. ”Kaikkein valovoimaisimpana mieleen piirtyvät kuitenkin Nuukia esittävän Toni Leppen kasvot. Nuoressa näyttelijässä on sellaista charmia, että tytöt ovat varmasti pyörällä päästään! Rosa Salomaa on hieman totinen, mutta hoitaa roolinsa hyvin.” |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Saara Cantell (s. 1968) valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitoksen ohjaajalinjalta vuonna 1996. Cantellin lyhytelokuviin kuuluvat mm. Todellinen magia (1993), Sirpalesatu (1995), Peilikirkas päivä (1997), Hetki jolloin (2001), Potretti (2003) ja Mahdollisuus (2005). Hän on lisäksi kirjoittanut televisiosarjoja kuten Mustan kissan kuja (2000), Vasikantanssi (2003) ja Rajametsän tarinoita (2004) sekä ohjannut televisiolle Tove Janssonin novelliin pohjautuvan puolituntisen tv-elokuvan Den stora resan / Suuri matka (2005). Cantellin ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva, lapsille suunnattu Unna & Nuuk (2006) sijoittuu kampakeraamiseen kivikauteen, 4500 vuoden takaiseen aikaan eli vuoteen 2300 eKr. Elokuvassa puhutaan nykysuomen lisäksi myös muinaissuomea ja muinaisskandinaviaa. 11-vuotiaan kaupunkilaistytön Unnan rakas isoisä saa sairauskohtauksen. Kuultuaan olevansa parantajien sukua Unna siirtyy taikarummun avulla menneisyyteen etsimään parantavaa rohtoa isoisän sydänvaivoihin. Kivikauden ajassa Unna ystävystyy metsäläispoika Nuukin kanssa ja löytää sukunsa alkujuuret. Elokuvan yhtenä teemana on omien juurien etsiminen ja niiden tunteminen. Cantell jatkaa tematiikasta lehdistötiedotteessa: ”Minulle elokuvan tärkein teema on vierauden pelon voittaminen. Ihmiset ovat isoiltakin tuntuvista kulttuuri- ja kielieroista huolimatta samanlaisia kaikkialla ja yhteyden löytäminen on mahdollista." Muita Cantellin keskeisiä teemoja ovat sukupolvelta toiselle siirtyvän tiedon periytyminen sekä yhteistyön voima ongelmien ja vaarojen voittamisessa. Voima-lehden 1/2006 mukaan elokuvaan otettiin myös teknologiakritiikkiä. Cantell kertoo: ”Nuukin kylän kivikautinen maailma on ihan tarkoituksella idealisoitu, siellähän eletään harmoniassa luonnon kanssa. Uudet tulokkaat, Karhu-heimo, taas edustavat vasara-kirveskulttuuria. Kun he rakentavat padon, uuden teknologisen keksinnön, se aiheuttaa pienimuotoisen ekologisen katastrofin Nuukin kylään.” Vasabladetin mukaan (arvostelu 2.2.2006) elokuvaa esitettiin mm. Vaasassa ruotsiksi dubattuna versiona, muinaissuomi ruotsiksi tekstitettynä. Esko Salmisen esittämän ukin äänenä oli Tom Wentzel. Elokuva sai Italian Giffoni Film Festivalilla lastenelokuvien sarjan toisen sijan. Äänittäjä Pietari Koskinen palkittiin Jussi-patsaalla äänisuunnittelusta. Elokuva sai myös elokuvatuotannon laatutuen. Saara Cantell väitteli tohtoriksi Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa lyhyen fiktioelokuvan kerrontakeinoista. Hänen väitöskirjansa on nimeltään Timantiksi tiivistetty - dramaturgia ja kerronnalliset keinot lyhyessä fiktiivisessä lyhytelokuvassa (2011). Seuraavana pitkänä näytelmäelokuvanaan Cantell ohjasi elokuvan Kohtaamisia (2009). |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
Loppubiisi ”Juuret” Säv. MC Pöly, Ismo Alanko, Tempo Music Design / Vesa-Matti Mattsson & Jussi Aronen San. MC Pöly, Ismo Alanko Laulu MC Pöly, Ismo Alanko |
||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||
Maan Auto / Timo Yli-Salomäki ja Tiina Högström, SOK Ässäravintolat / Rosso-ketju, Yhtyneet Kuvalehdet / Reetta Mentu, Helsingin Kukkatoimitus, Fiskars Brands Finland Oy, Kekkilä, Lumene Group, Mäntsälän Sähkö Oy, Eugene Perma Paris, Grazette, Oy Ahlskog Ab, Algol Oy, Beavers, Bianco Footwear, Citizen, Din Sko, Finnwear, Gillette Group Finland Oy, Helsingin Kaupunginteatteri, Helsingin Tekstiilipalvelu, Joensuun Kaupunginteatteri, Joensuun Keskussairaala, Joensuun Nuori Rytmi ry, Joensuun palo- ja pelastuslaitos, Joensuun Pop-muusikot ry, Joensuun yliopisto - Biologian laitos, Kirveskosken koulu / Marjo Rissanen, Marimekko, Motorola, Nanso, Nebula Oy, Nikander & Wiinikka Oy, Pohjois-Karjalan metsähallitus, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Pornaisten kunta, Porvoon kaupunki, Porvoon Energia-yhtiöt, Ravintola Rivoli, Rukka, Saarijärven kivikauden kylä, Sairaala Orton, Sytyke-projekti, Trendoptic, Virvik Golf<br /><br />Aarnit, Rerja Cantell, Satu Elo, Irjaleena Eriksson, Mikko Harkonmaa, Ralf Hindsberg, Anu Hukka, Birk Johansson, Miro Johansson, Robin Johansson, Peik Johansson, Risto Kanerva, Kaija Karri, Antti Kiikka, Katja Kleemola, Laaksoset, Leiramot, Pasi Miettinen, Ilkka Mukkala, Hannu Nakari, Lasse Neuvonen, Tomi Nyman, Hans-Erik Orenius, Jouni Peltoniemi, Päivärinteet, Janne Reijo, Pekka Reijo, Timo Sarvaala, Minna Sorvoja, Hannu Tervo, Isto Turpeinen, Esa Turunen, Taisto Turunen, Leena Virtanen |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|