Laitakaupungin valot
Ljus i skymningen (ruotsinkielinen nimi)
Lights in the Dusk (englanninkielinen nimi)
Les Lumières du faubourg (ranskankielinen nimi)
Lichter der Vorstadt (saksankielinen nimi)
Luces al atardecer (espanjankielinen nimi)
Ljós í húminu (islanninkielinen nimi)
Le Luci della sera (italiankielinen nimi)
Fota sto souroupo (kreikankielinen nimi)
Lys i skumringen (norjankielinen nimi)
Luzes no Crepúsculo (portugalinkielinen nimi)
Luzes na Escuridão (portugalinkielinen nimi)
Światła o zmierzchu (puolankielinen nimi)
Svetla u sumraku (serbiankielinen nimi)
Lys i tusmørket (tanskankielinen nimi)
Äärelinna tuled (vironkielinen nimi)
Ogni gorodskoi okrainy (venäjänkielinen nimi)
Vartija (työnimi)
Yövartija (työnimi)
Finna-arvio
Laitakaupungin valot
Ohjaaja-tuottaja-käsikirjoittaja Aki Kaurismäen Suomi-trilogian kolmas osa Laitakaupungin valot (2006) kertoo yksinäisestä, kiusatusta ja hyväksikäytetystä yövartija Koistisesta (Janne Hyytiäinen), joka menettää vapautensa, unelmansa ja lähes henkensä, kunnes kioskimyyjä Ailan (Maria Heiskanen) kiintymys suo aavistuksen paremmasta.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||||
K7 |
||||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Näyttelijäkokoonpanot
Muut esiintyjät
Avustajat
Niina Alijoki, Willmar Andersson, Jussi Arhinmäki, Peter von Bagh, Ritva von Bagh, Janec Bachmann, Carl-Erik Calamnius, Maria Candia, Matti Castren, Pentti Eskelinen, Teemu-Veikko Eskelinen, Mika Frilander, Swati Goyal, Merri Haanpää, Suvi Hanni, Helvi Hatavara, Eira Heinämies, Matti Heino, Tomi Heino, Reima Heiskanen, Janne Hietanen, Erkki Hiltunen, Henna Himanen, Tauno Holmström, Hanne Huhtala, Juice Huhtala, Sami Hyrynkangas, Matti Hyvönen, Olavi Ikonen, Karoliina Jokinen, Orvokki Jokinen, Aino-Maria Jolkkonen, Hanna Jurtti, Pertti Kainulainen, Atte Kallio, Elina Kallio, Susanna Kauppi, Reijo Kiiramo, Meeri Kiukas, Svante Knuus, Juha Koistinen, Toivo Koivisto, Seppo Koivula, Hanna Konttinen, Kaisa Kukkola, Antti-Matti Kupiainen, Venla Kuuluvainen, Aarno Kuussalo, Saara Kähönen, Antti Laitila, Rami Laitinen, Pekka Lappalainen, Liisa Lehikoinen, Juuso Leivonen, Kiira Leppik, Kimmo Lindeman, Lars Lindström, Jukka Lång, Tero Manu, Markku Martinmäki, Linda Melen, Ilona Merikanto, Olli Miettinen, Hannu Mikkonen, Rino Morgenstern, Viveka Morgenstern, Lasse Männistö, Eeva Niemi, Jouni Niemi, Alpo Nousuniemi, Keijo Nyrhinen, Harri Oxnäs, Matti Pai, Reeta Pankka, Hannu Partanen, Marjo Pekkanen, Antti Peltomäki, Kimmo Piekkola, Ilkka Pitkänen, Esa Puolakka, Harri Pärnänen, Jarkko Pärssinen, Paula Rahtu, Martti Raita, Kati Raivonen, Kalle Rantala, Hannu Rantalainen, Panu Rantalainen, Eliisa Reenpää, Jukka Repo, Elina Riihivaara, Olli Rinne, Anna Rombach, Sampsa Rönkkönen, Aki Rytkönen, Timo Rytkönen, Marika Räty, Tuula Saastamoinen, Vesa Saksanen, Sandra Salminen, Kimmo Salonen, Gustav Schildt, Pentti Seppänen, Kimi Siitari, Liisa Sipponen, Timo Snellman, Veera Snellman, Mina Solonen, Markku Suarez, Juha Suokas, Kaisu Tervonen, Sari Tervonen, Aleksi Tilli, Matti Toivio, Henna Tolvanen, Pekka Tuhkanen, Hannu Turtiainen, Ilkka Tyynelä, Oili Tähkäpää, Sinikka Usvamaa, Sari Uutinen, Anssi Valkonen, Lassi Vierikko, Pentti Viljakainen, Raimo Virrantuomi, Anssi Virtanen, Konsta Väänänen, Jukka Willandt, Anna Yli-Penttilä ,
Niina Alijoki, Willmar Andersson, Jussi Arhinmäki, Peter von Bagh, Ritva von Bagh, Janec Bachmann, Carl-Erik Calamnius, Maria Candia, Matti Castren, Pentti Eskelinen, Teemu-Veikko Eskelinen, Mika Frilander, Swati Goyal, Merri Haanpää, Suvi Hanni, Helvi Hatavara, Eira Heinämies, Matti Heino, Tomi Heino, Reima Heiskanen, Janne Hietanen, Erkki Hiltunen, Henna Himanen, Tauno Holmström, Hanne Huhtala, Juice Huhtala, Sami Hyrynkangas, Matti Hyvönen, Olavi Ikonen, Karoliina Jokinen, Orvokki Jokinen, Aino-Maria Jolkkonen, Hanna Jurtti, Pertti Kainulainen, Atte Kallio, Elina Kallio, Susanna Kauppi, Reijo Kiiramo, Meeri Kiukas, Svante Knuus, Juha Koistinen, Toivo Koivisto, Seppo Koivula, Hanna Konttinen, Kaisa Kukkola, Antti-Matti Kupiainen, Venla Kuuluvainen, Aarno Kuussalo, Saara Kähönen, Antti Laitila, Rami Laitinen, Pekka Lappalainen, Liisa Lehikoinen, Juuso Leivonen, Kiira Leppik, Kimmo Lindeman, Lars Lindström, Jukka Lång, Tero Manu, Markku Martinmäki, Linda Melen, Ilona Merikanto, Olli Miettinen, Hannu Mikkonen, Rino Morgenstern, Viveka Morgenstern, Lasse Männistö, Eeva Niemi, Jouni Niemi, Alpo Nousuniemi, Keijo Nyrhinen, Harri Oxnäs, Matti Pai, Reeta Pankka, Hannu Partanen, Marjo Pekkanen, Antti Peltomäki, Kimmo Piekkola, Ilkka Pitkänen, Esa Puolakka, Harri Pärnänen, Jarkko Pärssinen, Paula Rahtu, Martti Raita, Kati Raivonen, Kalle Rantala, Hannu Rantalainen, Panu Rantalainen, Eliisa Reenpää, Jukka Repo, Elina Riihivaara, Olli Rinne, Anna Rombach, Sampsa Rönkkönen, Aki Rytkönen, Timo Rytkönen, Marika Räty, Tuula Saastamoinen, Vesa Saksanen, Sandra Salminen, Kimmo Salonen, Gustav Schildt, Pentti Seppänen, Kimi Siitari, Liisa Sipponen, Timo Snellman, Veera Snellman, Mina Solonen, Markku Suarez, Juha Suokas, Kaisu Tervonen, Sari Tervonen, Aleksi Tilli, Matti Toivio, Henna Tolvanen, Pekka Tuhkanen, Hannu Turtiainen, Ilkka Tyynelä, Oili Tähkäpää, Sinikka Usvamaa, Sari Uutinen, Anssi Valkonen, Lassi Vierikko, Pentti Viljakainen, Raimo Virrantuomi, Anssi Virtanen, Konsta Väänänen, Jukka Willandt, Anna Yli-PenttiläHae aiheista |
||||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||||
2005 |
||||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||||
Aki Kaurismäen Suomi-trilogian päätösosa yllätti useimmat karuudellaan. ”Laitakaupungin valot ei ole samanlainen yleisöelokuva kuin trilogian edelliset ohjaukset”, totesi Leena Virtanen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 5/2006). ”Kauas pilvet karkaavat oli onnellinen elokuva alussa ja lopussa, Mies vailla menneisyyttä melkein yhtä onnea alusta loppuun, mutta Laitakaupungin valoissa ei ole yhtään onnellista hetkeä. Rakkauskin osoittautuu valheeksi. Myös ilmaisu on muuttunut. Mies vailla menneisyyttä oli Kaurismäen mittakaavassa suorastaan hersyvä elokuva, mutta nyt hän palaa askeettiseen ja staattiseen kuvaan, joka vie ajatukset trilogiaa edeltäviin elokuviin.” ”Laitakaupungin valot on ohjaajansa lohduttomin ja synkin teos sitten Tulitikkutehtaan tytön (1990)”, määrittikin Tapani Maskula (Turun Sanomat 3.2.2006). ”Huumorin lisäksi Laitakaupungin valoista puuttuu Kaurismäen useimmille ohjaustöille tyypillinen yhteisön tarjoama solidaarisuus, joka pelastaisi hänen päähenkilönsä tuhon tieltä. [- -] Vaikka elokuvan loppukohtaus jätetään avoimeksi, koko filmiä leimaavasta pessimismistä on mahdotonta löytää toivonkipinää. Moraali ja tasapuolisuus ovat kadonneet teoksen sielunmaisemasta. Aki Kaurismäen epärealistinen ilmaisu on käynyt yhä tiiviimmäksi ja pelkistetymmäksi, jopa siinä määrin, että himmennyksiin päättyvät lyhyet keskustelutuokiot vaikuttavat tahallisuudessaankin juron kömpelöiltä.” Tero Vainion (Kaleva 3.2.2006) mielestä ”Laitakaupungin valot voisi osittain olla melkeinpä parodia Kaurismäen omasta tyylistä. [- -] Ohjaajan estetiikka alkaa nyt olla jo niin tiheää, että se uhkaa romahtaa itseensä. Vielä tällaista mustaa aukkoa ei onneksi pääse syntymään. Sillä vaikka Laitakaupungin valot jääkin enemmän eleeksi kuin nousee koskettavaksi draamaksi, on tuo ele suvereenisti toteutettu ja sikäli nautintoa tuottava. Esimerkiksi arkkitehtuurin käyttö ja valaistus on jälleen todella oivaltavaa.” Vainiolle elokuvan parasta antia oli kuitenkin Janne Hyytiäisen intensiivinen ja kokonaisvaltainen roolityö. ”Vähäeleisyydessään ja koruttomassa puhtaudessaan Laitakaupungin valot kuuluu ehdottomasti Aki Kaurismäen kärkitöihin”, kiitti pelkistynyttä tyyliä Jarmo Valkola (Keskisuomalainen 3.2.2006). ”Tunnelma on Kaurismäelle ominaisen ajaton, ja eleetön näyttelijätyö vahvistaa ohjaajan tuotannolle tyypillisiä piirteitä. Tyylittelyn tasoissaan Laitakaupungin valot tarjoaa harvinaisen puhdistavan katsomiskokemuksen. Harva ohjaaja ihan koko maailman mittapuulla kykenee tällaiseen yksinkertaiseen ajatukselliseen kirkkauteen.” ”Laitakaupungin valot jää katsojaan sisään kasvamaan isommaksi ja isommaksi”, summasi myös Markus Määttänen (Aamulehti 3.2.2006), jonka mielestä teos oli Kaurismäen bressonilaisin elokuva. ”Niin tiivistä, tarkkaan rajattua ja totaalista on hänen kerrontansa. Täydellistä kompositiota tukevat loistavat näyttelijäntyöt. Janne Hyytiäinen tekee vavahduttavan häviäjän roolin. Hän on mies, joka riisuu elämästään järjestelmällisesti kaiken pois: reaktiot, ilmeet, tunteet. Yhtä hyvin hän voisi lakata hengittämästä. Vähintään yhtä vahvan työn tekee Ilkka Koivula elokuvan roistona. Hänen kasvonpiirteisiinsä tiivistyy pokeritalouden ydin: on vain voittajia ja häviäjiä, eikä heidän välissään ole mitään eikä ketään. Hänen rinnallaan Maria Järvenhelmi hehkuu suomalaisen elokuvan tähän mennessä vakuuttavimpana femme fatalena. Uskomattoman upea triangeli!” |
||||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||||
Elokuva Laitakaupungin valot (2006) on kolmas osa ohjaaja-tuottaja-käsikirjoittaja Aki Kaurismäen (s. 1957) Suomi-trilogiaa. Trilogian aikaisempina osina valmistuivat elokuvat Kauas pilvet karkaavat (1996) ja Mies vailla menneisyyttä (2002), joista ensimmäinen käsitteli työttömyyttä, toinen taas asunnottomuutta ja syrjäytyneisyyttä. Päätösosan pääteemana oli yksinäisyys. Elokuvassa yksinäinen, työpaikkakiusattu yövartija Koistinen (Janne Hyytiäinen) partioi Helsingin Ruoholahden öisissä maisemissa. Rikolliskaksikko Lindström ja Mirja (Ilkka Koivula ja Maria Järvenhelmi) keksii käyttää hyväksi hänen rakkaudenkaipuutaan ja asemaansa liikekeskuksen yövartijana. Koistisesta tehdään jalokiviryöstön syntipukki. Kaurismäki luonnehtii elokuvaansa ja sen päähenkilöä lehdistötiedotteessa: ”Chaplinin pikkukulkurin lailla hän etsii kovasta maailmasta pientä säröä, josta ryömiä sisään, mutta niin kanssaihmiset kuin yhteiskunnan koneistokin katsovat asiakseen murskata hänen vaatimattomat haaveensa kerta toisensa jälkeen.” Aiemmissa trilogian osissa yhteisö oli auttanut omiaan. Elokuvan kansainvälinen ensi-ilta oli Cannesin elokuvajuhlien kilpailusarjassa. Suomessa elokuva palkittiin elokuvatuotannon laatutuella. Timo Salminen sai Jussi-patsaan parhaasta kuvauksesta ja Markku Pätilä parhaasta lavastuksesta. Elokuva palkittiin Jussi-patsaalla myös parhaana elokuvana. Kaurismäki kieltäytyi antamasta elokuvaansa Suomen Oscar-ehdokkaaksi. Aki Kaurismäki ohjasi seuraavaksi Ranskassa elokuvan Le Havre (2012). |
||||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||||
Volver (Gardel / LaPera) Carlos Gardel Via vitae (T. Wesslin) Jousikvartetti Sputnik Wesslin Music Ltd Sputnik Oy, 1997 Jäätynyt sade (Säv. M. Haavisto & J. Telilä, san. M. Haavisto, sov. Geronimo) Marko Haavisto & Geronimo Johanna Kustannus 2003 Sentimental Movie Trash (Anssi Tikanmäki) Anssi Ja Eemil Tikanmäki Bardi 2005 In the Meanwhile (Säv. ja san. Tokela, sov. Melrose, T. Viksten & M. Tuurala) Melrose Johanna Kustannus Sputnik Oy 2005 Tosca (G. Puccini) Jussi Björling Sä et kyyneltä nää (Säv. ja san. Olavi Virta, sov. Jaakko Salo) Olavi Virta Warner / Chappell Music Finland Oy Warner Music Finland Oy La fanciulla del West (G. Puccini) Jussi Björling Rich Little Bitch (Tokela) Melrose Johanna Kustannus Oy 2004 Pieni tulitikkutyttö (A. Jakoila) Antero Jakoila Love Kustannus 1997 Ogonek (Säv. tuntematon, san. M. Isakovski, sov. Heikki Valpola) Toshitake Shinohara Sputnik Oy 1996 Syyspihlajan alla (Säv. Arvo Koskimaa, san. V. Virmajoki, sov. P. Vesa) Henry Theel Warner / Chappell Music Finland Oy Levytukku 1942 Le temps des cerises (Säv. A. Renard, san. J.B. Clement) Fred Gouin Manon Lescaut (G. Puccini) Jussi Björling El día que me quieras (Gardel / LaPera) Carlos Gardel |
||||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||||
Timo Linnasalo, Pekka Gronow, Arto Alaspää, Timo Aarniala, Ritva ja Peter von Bagh, Marja Konttinen<br /><br />Alku Baari, Avarte Oy / Mikko Paakkanen, Bang&Olufsen / Esko Jokinen, Cassa Ruoholahti / Teemu Pajunen, Esso huoltoasema / Anna-Kaisa Hyvärinen, Helsingfors Gästhem / Jouko Komulainen, Helsingin bussiliikenne Oy / Timo Puisto, Helsingin Energia / Lars Waltzer, Helsingin käräjäoikeus, Helsingin vankila / Marjatta Kainulainen, Hewlett-Packard Oy, HKL / Klaus Niskala, Hotelli Katajanokka Oy / Heimo Käyhty, Johanna Kustannus, Kansan Uutiset, Kiinteistö Oy Kaapelitalo / Soile Kuusela, Timo Vasama, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Lohja Rudus, Love Kustannus, Moskito Television Oy, Mv Design / Mikko Vuori, Okopankki / Erja Hakanpää, Pasi Lindström, Ovenia Oy / Eero Junni, Pub Paussi, Pub Pete / Tuulikki Moilanen, Radisson SAS Seaside / Ravintola Viola, Ravintola Amsterdam, Ravintola Faro, Ravintola Hima & Sali / Miika Mertamo, Ravintola Laulumiehet, Ravintola Meritähti, Ruoholahden Kauppakeskus / Liisa Nikkanen, Securitas / Martti Jyrylä, Johanna Majuri, Ari Mårtens, Tiina Norrgran, Anne Suni, Esa Vuonoranta, Speedwriting Tmi, Suomen Kultaseppien Liitto ry, Tavastia-klubi, Warner / Timo Lindström, Kaisa Paju, V1 / Ilari Paavonen, Onni Sarnesto, YIT Rakennus Oy / Juha Loppukaarre |
||||||||||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||||||||||
Radio-ohjelma: Eräs perhe (J. H. Fabre: Muistelmia hyönteismaailmasta) lukija: Erja Manto tuotanto: Dokumenttiryhmä / Radion kulttuuriohjelmat, YLE |
||||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||||
|