Rundi
Rundan (ruotsinkielinen nimi)
Finna-arvio
Rundi
Jouko Suikkarin ohjaama ja käsikirjoittama draama Rundi (1990) pohjautuu Markku Vuorisen romaaniin. Vaikean lapsuuden kokenut Taisto Peräkorpi (Vesku Tenhunen) on vankilakierteessä, joka ajan mittaan vain pahenee. Epätoivoinen mies alkaa pohtia onko hänen elämällään enää mitään tarkoitusta. Jumalalta apua pyytäen Taisto yrittää selvitä ongelmistaan.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||
K16 |
||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Rajakomppanian miehiä (vankeja ja vanginvartijoita suolla), Espoonlahden näyttämön näyttelijöitä (asiakkaita ravintolassa), yhteensä yli 400 avustajaa. ,
Rajakomppanian miehiä (vankeja ja vanginvartijoita suolla), Espoonlahden näyttämön näyttelijöitä (asiakkaita ravintolassa), yhteensä yli 400 avustajaa.Hae aiheista |
||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||
9. - 13.3.1987 (Sukevan vankila), 6. - 7.5.1989 (Ryttylä), 17. - 19.8., 25. - 29.9.1989, 20.11.1989 - 15.1.1990 - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||
"Rundi ei näytä yhdeltäkään toiselta suomalaiselta elokuvalta", kirjoitti H. Y. (Helena Ylänen, Helsingin Sanomat 14.4.1990). "Pitkän aikaa Rundin puhumaton umpimielisyys ja uho on vaikuttavaa. Siihen on valmis uskomaan. Mutta sitten käy ilmi, ettei tarinaa ole ollenkaan. Ei siis ole mitään, mihin uskoa. Suikkarilta puuttuu kertomisen kyky. Turhia kuvia elokuvassa on runsaasti ja välttämättömistä puuttuu iso osa. [- -] Jouko Suikkari luo vankilaympäristön ja rikollisten maailman hyvin. Hän lienee tutustunut aiheeseen huolellisesti ja lähestynyt sitä dokumentintekijän tavoin. Kuvauspaikat on valittu hyvin ja kuvissa on suuri määrä avustajia ja näyttelijöitä, joiden kasvot eivät ole tutut ja jotka ohjaaja on ohjannut esiintymään erittäin luontevasti. On turhauttavaa, ettei näihin hyviin raameihin kasva mitään kokemisen arvoista." "Rundin kuvallinen anti on jatkuvasti komea, mutta se ei ilmaise mitään teemaan kuuluvaa", katsoi myös Ywe Jalander (Suomen Kuvalehti 18/1990). "Hyvä esimerkki tästä on vankienkuljetuskohtaus, jossa kamera on pistetty milloin junan alle, milloin pyörien tasalle ja jossa junan kiemurtelemista on kuvattu viipyillen teleobjektiivilla. Mainoksista taas tuntuu hypähtäneen mukaan kohtaus, jossa alastomat miehet ratsastavat voikukkapellolla ja nainen tanssii ohuissa harsoissa vastavaloon." Osmo Peltonen (Kansan Uutiset 13.4.1990) piti monen muun kriitikon tavoin lopun uskonnollista käännettä perustelemattomana: "Rundi on sidoksissa kaavamaiseen, suostuttelevaan uskonnolliseen näkemykseen, missä katsojan reaktio riippuu uskonnollisesta vakaumuksesta. Poliittinen propagandaelokuva voisi olla rinnakkainen esimerkki." "Rundi on mitä merkillisin, seksiin ja väkivaltaan mieltynyt moraliteetti, jossa Jeesus pelastaa taparikollisen [- -], mutta jossa katsojan hyvän maun mieltymyksille ei anneta armoa koko puolenatoista tuntina", kirjoitti Putte Wilhelmsson (Uusi Suomi 29.8.1991) elokuvan televisioesityksen yhteydessä. "Se, millaista taiteellista herkkyyttä ohjaaja ja kuvaaja noudattavat, paljastuu jo alun vankilakuvista - irvistelevistä kasvoista ja aseen piipun lähikuvasta." - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||
Ensimmäisen pitkän näytelmäelokuvansa Hirtettyjen kettujen metsä (1986) jälkeen Jouko Suikkari aikoi jatkaa Arto Paasilinnan parissa, mutta hänen valmis käsikirjoituksensa romaanista Isoisää etsimässä ei koskaan toteutunut elokuvaksi, sillä TV-2 vetäytyi hankkeesta keväällä 1987. Samoihin aikoihin Suikkari oli kiinnostunut Markku Vuorisen elämäkertaromaanista Rundi, Kyösti Erkinkorven tarina, joka oli ilmestynyt helluntailaisen Ristin Voiton kustantamana 1985. Erkinkorpi oli uskonnollisen herätyksen kokenut taparikollinen, joka toimi ensin vankilasaarnaajana ja sittemmin vapaana evankelistana. Ensimmäisessä käsikirjoitusversiossaan Suikkari luonnehti työtään "elokuvaksi Kyösti Erkinkorven tiestä poikakodin, Tukholman alamaailman ja vankilakierteen kautta vankilasaarnaajaksi". Myöhemmän käsikirjoitusversion Suikkari sanoo "perustuvan osittain Markku Vuorisen samannimiseen romaaniin, allekirjoittaneen omiin kokemuksiin sekä näkemyksiin kahta aiempaa vankiladokumenttia tehtäessä." Elokuvan tuotantoprosessi kesti kaikkiaan kolme vuotta, joiden kuluessa Suikkari sai valmiiksi myös tv-dokumenttinsa Vangin perheen jaettu tuomio (1989) ja Mitä vikaa vankilassa? (1989). Rundin kuvaukset alkoivat maaliskuussa 1987 Sukevan keskusvankilassa - jonka tiilitehdas suljettiin pian kuvausten jälkeen - ja jatkuivat lyhyissä jaksoissa 47 kuvauspäivän ajan tammikuulle 1990. Matkalla elokuva etääntyi alkuteoksesta, päähenkilön nimi muuttui Kyösti Erkinkorvesta Taisto Peräkorveksi, käsikirjoitusta jouduttiin muokkaamaan ja mm. Tukholman kuvauksista luopumaan. Tuotanto käynnistyi Taru-Filmi Ky:n nimissä, mutta lopullisena tuotantoyhtiönä esiintyi Tuki-Filmi Oy ja tuottajana Suikkarin rinnalla näyttelijä, teatterineuvos Veikko Uusimäki. Lehdistötiedotteen mukaan elokuvan rahoituksesta "vastasivat pääasiassa hengelliset piirit". Elokuvaan tekoon osallistui yli 400 avustajaa, joista yli sata on kirjattu lopputeksteissä - monet virheellisessä muodossa kuten Jari Kaarakainen Jari Kaakaraisena, Oili Kesseli Olli Kesselinä, Markku Koskinen Markku Koistisena, Kim Lundh Kim Lundina, Peter Mandelin Pekka Mandelinina, Tuija Saarm Tuija Saarnina ja Jukka Tammisalo Jukka Tammisuona. Nuoruudenrakastetuksi Suikkari kaavaili alunperin Saija Hakolaa. Pääosan esittäjä Vesku (Vesa) Tenhunen (1959-2001) oli ammatiltaan baarimestari ja omien sanojensa mukaan hän oli työskennellyt myös myyntipäällikkönä, vanginvartijana, tarjoilijana, vahtimestarina ja moottorikelkkasafarien vetäjänä Lapissa. Saarnaajaa esittävä Rami Rahnasto oli todellisuudessakin Kyösti Erkinkorven hengellinen oppi-isä. Elokuvan alku- ja lopputeksteissä mainitaan musiikin tuotannosta vastaavana myös Siistosen Ring-Studio Oy:n yhtiökumppani Markku Suominen, mutta hän ei osallistunut Rundin musiikin tekoon. Rundi on toistaiseksi jäänyt Suikkarin viimeiseksi pitkäksi elokuvaksi. 1990-luvulla hän työskenteli noin vuoden verran Puolustusvoimien filmiarkiston hoitajana ja ohjasi lyhytelokuvia kuten Meidän kerho (1991), 75 vuotta itsenäisyyden puolesta (1992), Kasvan isoksi (1992) ja Paritaistelijat (1993). - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Pekka Siistonen Kalervo Siistonen, sordinotrumpetti, ja Pekka Siistonen, syntetisaattori (off, alkutekstit), 2' 55". 2. Tule Jeesuksen luo kokoelmasta Hengelliset laulut ja virret nro 457 Säv. Oskari Viljanen, san. Simo Korpela Es. "seurakunta", laulu (100 %), 1' 00". 3. Vain yksin Jeesus Säv. ja san. Eeva Vaija 1) Es. Henry Nyman, laulu ja kitara (100 %), 2' 00". 2) Es. Henry Nyman, laulu ja kitara (100 %), kaksi kertaa, yht. 1' 45". 4. Väliaikainen Säv. Matti Jurva Es. tunnistamaton huuliharpunsoittaja (100 %), 0' 50". 5. Syliin Jeesuksen käy armaan kokoelmasta Kitarakuorolaluja Säv. ja sov. Niilo Tuomenoksa, san. V. Witting Es. "seurakunta", laulu (playback/Lähetysseurakunnan kuoro, joht. Oiva Moilanen), 0' 55". 6. Sellaisenaan saat käydä luokse Herran Säv. ja san. Veikko Lähde, sov. Börje Westerlund Es. "seurakunta", laulu (playback/Lähetysseurakunnan kuoro, joht. Oiva Moilanen), 1' 15". 7. Loppumusiikki Säv. ja sov. Pekka Siistonen Kalervo Siistonen, sordinotrumpetti, ja Pekka Siistonen, syntetisaattori (off, lopputekstit), 1' 50". Huomautuksia: Teostolla ei ole merkintää elokuvan musiikista. Pekka Siistosen säveltämän musiikin osuus on 26' 20". Alkumusiikin teema toistuu taustamusiikissa. Ravintolassa kuuluu pianolla soitettuna Anton Karasin säveltämä Harry Lime Theme elokuvasta The Third Man / Kolmas mies (1949) (off), 0' 50". Loppumusiikin teema esiintyy aiemmin taustamusiikissa, mm. rakastelukohtauksessa. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||
|