Mariannella on Jumalansa. Hänellä on myös dominoiva äíti, arka isä ja eläytyvä sisko. Marianne tasapainottelee vanhempiensa, siskonsa ja työnsä välillä. Hän ajattelee muita - ei itseänsä. Äiti lähettää Mariannen naiskuoroon, jossa tämä saa herätyksen. Marianne rakastuu päättömästi kuoronjohtajaan ja pappiin Ritvaan. Vihdoin Marianne tuntee itsensä huomatuksi! Marianne onnistuu työntämään pois ajatuksen siitä, että Ritvalla on mies ja lapsi sekä kirkkoherran virka odottamassa. Kuoron kevätjuhlassa Marianne paljastaa tunteensa Ritvalle, johon tämä reagoi inholla. Marianne jättää kuoron, mutta käy kuuntelemassa Ritvan vaalisaarnan. Marianne kokee elämänsä järkytyksen - ja suuttuu ensimmäistä kertaan elämässään.