Morsiusseppele
Brudkransen (ruotsinkielinen nimi)
Brudkransen (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
The Bridal Garland (levitysnimi Yhdysvalloissa)
The Bridal Wreath (englanninkielinen nimi)
Das Mädchen vom See (saksankielinen nimi)
La Corona nupcial (levitysnimi Argentiinassa)
Svadnei vijenac (sloveeninkielinen nimi)
La Couronne de la mariée (ranskankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Morsiusseppele
Hannu Lemisen ohjaamassa melodraamassa Morsiusseppele (1954) kesälomaa maalla viettävä ylioppilas Allan Smith (Jussi Jurkka) rakastuu piikatyttö Alliin (Aino-Maija Tikkanen). Palattuaan kaupunkiin hän ei enää vietä aikaa bordelleissa juopotellen, vaan keskittyy opintoihinsa. Alli pakenee pakkoavioliittoa kaupunkiin ja tulee apulaiseksi Smithin perheeseen. Allanin äiti, valtioneuvoksetar Hedvig Smith (Kerstin Nylander), ei hyväksy nuorten epäsäätyisiä avioliittoaikeita, millä on traagiset seuraukset.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||
7 |
||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||
Elokuu - marraskuu 1953 |
||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||
"Piika, renki ja kaupunkilaispoika ovat hyviä olemassa silloin, kun tilanne kerran on sellainen, ettei posteljooni työnnä tuottajan kirjeluukusta sisään tuoreempia ja uudempia draamoja", huomautti Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat 18.1.1954). "Suomi-Filmin uudessa tuotteessa on miellyttävä ja osaksi erittäin hyvää muu paitsi itse tarina [- -]", totesi M. S. (Maija Savutie, Vapaa Sana 17.1.1954). Vaikka Morsiusseppeleen aihetta arvosteltiinkin, niin toteutusta kiiteltiin. Esimerkiksi L. N-rg (Leo Nordberg, Uusi Suomi 17.1.1954) arvioi Hannu Lemisen työtä seuraavanlaisesti: "Joustavan ja huolitellun ohjauksen lisäksi on hänellä tilillään sattuvasti vuosisadan vaihteen ajankuvaa myötäilevä erittäin onnistunut lavastus sekä yhteisvoimin Erkki Koivusalon kanssa syntynyt käsikirjoitus, joka erinäisistä puutteistaan ja pikku naksahduksistaan huolimatta on varsin näppärää tekoa viimeistellyn vuoropuhelun edustaessa täkäläisissä oloissa yllättävän korkeata tasoa." Aiheen lisäksi arvostelijat löysivät toivomisen varaa tarinan loppuratkaisusta. Valma Kivitien (Elokuva-Aitta 3/1954) mukaan loppu tulee kumman nopeasti ja Allin hukuttautuminen suolampeen jää "jotenkin äkkinäiseksi ja perustelemattomaksi". "Slutet är direkt pekoralistikt och avslöjar regissör Leminens svävande innehållsuppfattning och fullständiga brist på konstnärlig disciplin", mainitsi J. A. E. (Jerker A. Eriksson, Nya Pressen 19.1.1954). "Oivallisissa näyttelijäsuorituksissa piilee kuitenkin Morsiusseppeleen viehätysvoiman salaisuus", tuumi L. N-rg. Helsingin Sanomien P. Ta-vi (Paula Talaskivi 17.1.1954) oli hänen kanssaan samaa mieltä: "Nuori pari, ihanasti ilmeikäs 'unikukka' Aino-Maija Tikkanen ja hienostuneesti monivivahteinen kaupunkilaispoika Jussi Jurkka sai leikkien aloitettuun rakkauteensa paljon kaunista ja harvinaistakin herkkyyttä." Kuvauksen suhteen arvoinnit menivät hieman ristiin. G. B-s:n (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 17.1.1954) mukaan sisäkuvissa onnistuttiin paremmin kuin taivasalla filmatuissa jaksoissa. Valma Kivitie katsoi, että Erkki Imberg on ylittänyt entiset saavutuksensa. "Hänen maisemansa olivat monin paikoin kuin pehmeitä pastelleja tai mezzotintaetsauksia", Kivitie kirjoitti. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||
Ohjatessaan ja lavastaessaan vuoteen 1902 sijoitetun ajan- ja tapainkuvauksen Morsiusseppele Hannu Leminen saattoi hyödyntää kahta suurta rakkauttaan: romanttista aihetta ja vuosisadan vaihteen säätyläismiljöötä. Elokuvan keskeisinä tapahtumapaikkoina ovat edesmenneen valtioneuvoksen vauras helsinkiläiskoti, Eläintarhan puistossa sijaitseva Madame Kraemerin ilotalosalonki sekä maaseutukartano avarine tiluksineen ja alustalaisineen. Näihin liittyvät rakennelmat ja lavastukset ovat täynnä aikakauden rekvisiittaa. Morsiusseppele on ensimmäinen elokuva, johon mainostoimittaja Erkki Koivusalo teki pääpiirteittäisen käsikirjoituksen. Sitä seurasivat Toivo Särkän Kovaa peliä Pohjolassa (1959) ja Maunu Kurkvaaran Autotytöt (1960). Morsiusseppele on myös naispääosan esittäjän Aino-Maija Tikkasen (1927 - 2014) ensimmäinen elokuva. Hän oli aiemmin käynyt Suomi-Filmissä ohjaaja Ilmari Unhon koekuvauksissa, mutta tämän mielestä Tikkanen oli kaavailtuun rooliin liian lyhyt. Näyttelijäntyönsä ohella Tikkanen toimi 1950-luvulla Yleisradion kulttuurireportterina. Mirja Manelle (1929 - 1974) Inga-Lillin osa jäi viimeiseksi elokuvarooliksi. Hän näytteli 1950-luvun alussa neljän vuoden aikana viidessä elokuvassa, joista kolmessa pääroolissa. Inga-Lilliksi suunniteltiin aluksi Rita Elmgrenia, Ada Allenin rooliin puolestaan Rauha Rentolaa. Käsikirjoituksen rooliluettelon mukaan Ada Allén on Ritvan täti, mutta Ritvan lausuman repliikin mukaan hän olisikin tämän sisar. Ritva Allénia esittävä Kaija Kujala (s. 1932) näytteli myöhemmin mm. Lahden ja Lappeenrannan kaupunginteattereissa ja esitti ruustinnaa Rauni Mollbergin elokuvassa Paratiisin lapset (1994). Morsiussepeleeseen on ikuistettu "Suomen lyhyin mies", 116 senttinen vaasalainen varietée-esiintyjä Pikku-Kalle Hydén (1920 - 1983). Käsikirjoitukseen merkittyjä kohtauksia poistettiin leikkausvaiheessa kokonaan. Poistojen kohteena olivat mm. renkien ryypiskely elotansseissa ja Allin kuvitelmat Allanista ja hänestä varakkaana avioparina lapsineen. Varma Lahtisen rooli Allia Helsingin Punavuoressa opastavana eukkona leikattiin myös pois. Jaksoista on olemassa valokuvia. Toisaalta kuvausvaiheessa lisättiin Allin ja Allanin keskinäisiä kohtauksia Smithien asunnossa. Madame Kraemerin ilotalo on kuvitteellinen, mutta käytännössä mahdollinen - maksullinen prostituutio kiellettiin Suomessa lailla vasta 1907. Ilotalon seinällä on jäljennös Tizianin maalauksesta Urbinon Venus, johon kuva siirtyy Allanin ja Inga-Lilin rakkauskohtauksesta. Allin hukuttautumiskohtaus kuvattiin "suomalaiselle elokuvalle tyypillisesti" myöhään syksyllä, marraskuussa. Kuvatessaan Morsiusseppeleen Erkki Imberg oli 24-vuotias. Hän oli saanut oppinsa kuvaaja Eino Heinon assistenttina Suomi-Filmin elokuvissa 1940-luvulta lähtien. Uutisaitta-lehdessä 3/1957 Imberg piti Morsiusseppelettä parhaana kuvaustyönään. Elokuvan yleisömenestys oli suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien esitysvuotensa keskiarvoa parempi. Elokuvan alastomuuskohtauksia paheksuvan yleisönosastokirjoituksen (Ilta-Sanomat 13.8.1957) mukaan Morsiusseppele esitettiin Montevideossa, Uruguayssa "vetävällä nimellä" Synti Paratiisissa. Elokuvaa esitettiin myös Jugoslaviassa, sloveniankielisenä nimenä oli Svadbeni vijenac. - Toim. Juha Seitajärvi ja Jorma Junttila Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta. |
||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. George de Godzinsky Orkesteri (off, alkutekstit), 1' 45". 2. "Kevätlaulu" Säv. ja san. George de Godzinsky Es. Jussi Jurkka ja tunnistamaton mieskvartetti, laulu, ja Ekke Hämäläinen, piano (playback / Jussi Jurkka ja mieskvartetti, laulu, ja George de Godzinsky, piano), 1' 00". 3. Can-can operetista Orfeus manalassa Säv. Jacques Offenbach 1) George de Godzinsky, piano (off), 2' 20". 2) Es. Ekke Hämäläinen ja Jussi Jurkka, lallattelu (100 %), 0' 10". 4. No miekat naulahan kokoelmasta Ylioppilaslauluja Säv. Lorenz Achté, san. Suonio Es. Ekke Hämäläinen, laulu (100 %), 0' 10". 5. Täkki, täkki, täkki, täkki, tyyny sekä täkki Säv. ja san. trad. 1) Es. Ekke Hämäläinen, laulu (100 %), 0' 10". 2) Es. Jussi Jurkka, vihellys (100 %), 0' 05". 6. Aa Allin lasta Säv. ja san. trad. Es. Jussi Jurkka, laulu (100 %), 0' 10". 7. Songe d'automne / Syysunelmia Säv. Archibald Joyce, sov. George de Godzinsky 1) Es. tanssiorkesteri (playback ja off / orkesteri), 2' 00". 2) Es. Jussi Jurkka, vihellys (playback), 0' 05". 3) Es. Jussi Jurkka, piano (playback ja off / George de Godzinsky, piano), kaksi kertaa, yht. 1' 25". 4) Es. Jussi Jurkka, piano (playback / George de Godzinsky, piano, ja orkesteri), 1' 00". 8. Valse cis-moll / Valssi cis-molli op. 64 no. 2 Säv. Frédéric Chopin Es. Jussi Jurkka, piano (playback / George de Godzinsky, piano), 0' 50". 9. "Polkka-masurkka" Säv. trad. Torviseitsikko (off), 0' 35". 10. Krakowiak Säv. trad. Torviseitsikko (off), 0' 15". 11. Pas d'espagne Säv. trad. 1) Orkesteri (off, gramofonilevysoitin), 1' 35". 2) Es. Aino-Maija Tikkanen, lallattelu (100 %), 0' 05". 12. Loppumusiikki Säv. ja sov. George de Godzinsky Orkesteri (off ja off, lopputekstit), 3' 20". Huomautuksia: Alkumusiikin teema toistuu taustamusiikissa. Syysunelmia soi myös elokuvan varioituna pääteemana. - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta. |
||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kieli | ||||||||||||||
suomi |