Kesäillan valssi
I sommarkvällen (ruotsinkielinen nimi)
Vals i sommarnatt (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
A Summer Night's Waltz (englanninkielinen käännösnimi)
La Valse d'un soir d'été (ranskankielinen käännösnimi)
Walzer eines Sommerabends (saksankielinen käännösnimi)
Finna rating
Kesäillan valssi
Hannu Lemisen ohjaama ja yhdessä Usko Kempin kanssa käsikirjoittama historiallinen draama Kesäillan valssi (1951) sijoittuu viime vuosisadan vaihteen Suomeen. Oskar Merikannon musiikin ympärille rakentuva elokuva kertoo köyhän muusikon Lauri Alangon (Leif Wager) ja rikkaan Grahnin perheen tyttären Anninan (Eeva-Kaarina Volanen) rakkaustarinan. Anninan perhe ei katso suhdetta hyvällä, ja parin onnea koettelee myös Laurin paheneva silmäsairaus.
Saved in:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Age Limit | ||||||||||||
|
7 |
||||||||||||
| Actors | ||||||||||||
|
Uncredited actors
Other performers
Irma Koivu, Anna Norjo, Nea Helmberg, Eine Pohjakoski (tyttökoululaisia luokassa) Kirsti Kuhlberg, Ailla Witikka (koululaisorkesterin tytöt) Seija Kiiskinen, Seija Raaska, Anneli Ilanko, Eini Liukko, Iris Pihl (tyttökoululaisia joutsenlammella) Seija Kiiskinen, Seija Raaska, Annuli Ilanko, Eini Liukko, Iris Pihl, Eero Aarnio, Seppo Haukijärvi, Veikko Rättö, Erkki Salmi, Kai Gahnström, Säde Takkula, Adolf Lydman (vieraita Grahneilla) ,
Irma Koivu, Anna Norjo, Nea Helmberg, Eine Pohjakoski (tyttökoululaisia luokassa) Kirsti Kuhlberg, Ailla Witikka (koululaisorkesterin tytöt) Seija Kiiskinen, Seija Raaska, Anneli Ilanko, Eini Liukko, Iris Pihl (tyttökoululaisia joutsenlammella) Seija Kiiskinen, Seija Raaska, Annuli Ilanko, Eini Liukko, Iris Pihl, Eero Aarnio, Seppo Haukijärvi, Veikko Rättö, Erkki Salmi, Kai Gahnström, Säde Takkula, Adolf Lydman (vieraita Grahneilla)Search as topic |
||||||||||||
| Contributors | ||||||||||||
|
klaffi: Risto Aalto, herra Koukku <br />kuvausryhmän jäsen: Terho Ropponen <br />valoryhmä: Alvar Lindqvist, Matti Julin, Reijo Uhlenius, Unto Nenonen<br />kuvaussihteeri: Lisa Nylund<br />valokuvat: herra Pitkänen
klaffi: Risto Aalto, herra Koukku <br />kuvausryhmän jäsen: Terho Ropponen <br />valoryhmä: Alvar Lindqvist, Matti Julin, Reijo Uhlenius, Unto Nenonen<br />kuvaussihteeri: Lisa Nylund<br />valokuvat: herra PitkänenSearch as topicUncredited
|
||||||||||||
| Production | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Distribution | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Locations | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Filming date | ||||||||||||
|
Kesä 1951 |
||||||||||||
| Content Description | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Press reviews | ||||||||||||
|
Myötämielisyyden rintama otti Kesäillan valssin vastaan, myös huomautukset tulivat melko yhdensuuntaisina. "Kesäillan valssi on ehkä onnistunein musiikkiaiheinen elokuva, mitä Suomessa on tähän asti valmistettu", ylisti Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 7.10.1951). "Merikannon kauniit sävelet on punottu taitavasti juoneen (paljon taitavammin kuin useissa vastaavissa ulkolaisissa elokuvissa). Kuvaus on paikoitellen hyvinkin tunnelmarikasta. Lavastus on vakuuttavaa ja [- -] ohjaus edustaa vaativan miehen työtä." "Musiikki on meillä tuskin koskaan aikaisemmin yhtä luontevasti liittynyt elokuvan tapahtumiin", kiitti myös E. T-la (Eugen Terttula, Suomen Sosialidemokraatti 7.10.1951). "Kahden nuoren ihmisen suhdetta ei suomalaisessa elokuvassa ole ennemmin luultavasti kuvattu yhtä välittömästi ja raikkaasti kuin Kesäillan valssissa, jonka eräät puhtoiset rakkauskohtaukset sulokkuudessaan ovat pieniä helmiä. Vähäisin ohjaajan ansio ei ole menon vaivattomuus, kerronnan filmillinen luistavuus ja kepeys." "Kesäillan valssi on filmillisesti parhaita viime vuosien kotimaisista elokuvista", arvioi J-a N-nen (Juha Nevalainen, Ilta-Sanomat 8.10.1951). "Se on ennen kaikkea vakuuttava osoitus Hannu Lemisen pätevästä ja ilmeikkäästä ohjaamisen taidosta. Elokuvassa on poikkeuksellisen huoliteltu ja [- -] myös kultivoitu leima, vaikka tarinan kuluneet ja yliromantisoidut käänteet eivät suinkaan ole liialla taiteellisuudella pilattuja. Käsikirjoitus, jonka Hannu Leminen on laatinut yhdessä Usko Kempin kanssa, on kovin epäitsenäinen ja sovinnainen." J. A. E. (Jerker A. Eriksson, Nya Pressen 9.10.1951) antoi kriittisen analyysin: "Filmen är tudelad såtillvida, att utförandet är sobert och tilltalande, medan däremot handlingen är direkt pekoralistisk. Inledningen är helt näpen [- -] i en charmfull och sommarlätt ton [- -] mittparti däremot är djupt tragiskt, sentimentalt och överarbetat [- -]. Slutet är fullkomligt deprimerande, psykologiskt obefogat och kontrasterande mot handlingens tidigare förlopp. [- -] Hannu Lemmens regi är säker och klar, ibland inte utan ett visst bildmässigt artisteri. Många av scenerna äger dessutom en överraskande dramatisk fyllighet och kraft [- -]. Ställvis blandar han även samman tragik och galghumor [- -]". Vahvana puolena nostettiin esiin Marius Raichin kameratyö, josta H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 11.10.1951) kirjoitti: "[- -] Marius Raichis fotografering som i fråga om mästerlig behärskning av kamerans möjligheter och bildernas rika lustre överträffar allt vad inhemsk film hittills presterat. Rent fotografiskt sett håller filmen en jämförelse med mycket högt kvalificerade utländska alster." "Eeva-Kaarina Volanen sielukkaalla eläytymisellään ja hauraalla tytön olemuksellaan on kuin luotu tähän tehtävään [- -]", kiteytti T. P. (Tuovi Puupponen, Savon Sanomat 7.10.1951) yleisen mielipiteen. "Leif Wager on näyttelijänä parempi kuin ehkä koskaan ennen", ylisti puolestaan O. V-jä (Olavi Veistäjä, Aamulehti 11.10.1951). "Hän pääsee dramaattisiin nousuihin ja koko hänen olemuksessaan on suomalaisessa filmissä harvinaista kultivoituneisuutta." "Näyttelijäsuoritukset ovat pienimpiä sivuosia myöten moitteetonta työtä", katsoi E. T-la ja antoi suurimman ansion "Eeva-Kaarina Volasen ja Leif Wagerin persoonalliselle viehätysvoimalle ja kehittyneelle näyttelijäntaidolle": "Suomalaisella elokuvalla on Wagerissa tämäntyyppisiin tehtäviin korvaamaton kyky käytettävissään. Eeva-Kaarina Volanen herättää senaattorintyttärenä huomiota paitsi tunnetulla ilmiömäisellä herkkyydellään, myös uusilta vaikuttavilta lämpimillä, kypsemmän naisellisuuden piirteillään." - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
| Background | ||||||||||||
|
Hannu Lemisen ohjaajanura oli alkanut vuonna 1941 Suomen Filmiteollisuudessa ja jatkui 1947 Adams Filmin palveluksessa. Talvella 1950 Leminen vieraili Suomi-Filmissä musiikkikomedian Amor hoi! ohjaajana ja siirtyi seuraavan vuoden keväällä yhtiöön vakinaiseksi kuuden vuoden ajaksi. Lemisen kiinteän työsuhteen aloitti Kesäillan valssi, jonka lähtöideana oli Oskar Merikannon runsas musiikkituotanto. Alkuteksteissä todetaan: "Elokuvan tarinalla ei ole mitään tekemistä Oskar Merikannon elämäkerran kanssa, vaan se on täysin mielikuvituksen sanelema ja Merikannon kuolemattomien sävelten innoittama." Tarina on sijoitettu vuosiin 1898-1902, ja tapahtumapaikkoina ovat tarkemmin määrittelemätön, mutta Hämeenlinnaksi miellettävissä oleva pikkukaupunki sekä vuosisadan vaihteen Helsinki. Hannu Lemisen ja Usko Kempin käsikirjoitukseen on merkitty kaikkiaan 32 Merikannon sävellystä, elokuvaan niitä on mahtunut 20. Leikkausvaiheessa on useita käsikirjoituksen jaksoja jätetty pois, ja myös loppua on lyhennetty. Verovapausanomuksessa tuottaja Risto Orko esitti: "Elokuvan tarkoituksena on esittää suurelle yleisölle mahdollisimman elävästi, kuvin väritettynä, Merikannon musiikkia. Sen tarkoituksena on osaltaan edistää Merikanto-renesanssia ja sillä tavoin vetää esiin eräs maamme viime vuosikymmenien kansanomaisimmista säveltäjistä. [- -] Olemme taas pyrkineet luomaan jotain sellaista, joka liittyisi suomalaiseen kulttuuriin, niin toivottomilta kuin tällaiset yritykset taloudellisesti tuntuvatkin." Käsikirjoituksessa Anninan isä on kauppaneuvos - kuvausvaiheessa titteli on muutettu senaattoriksi. Juonirakennelmaan sisältyy anakronismi: Annina on tyttökoululainen, mutta kesällä vietettävien syntymäpäiväjuhlien aikana hänet todetaan täysi-ikäiseksi, vaikka täysi-ikäisyysraja tuohon aikaan oli 21 vuotta. Kesäillan valssin kuvasi Ranskasta Suomeen palannut Marius Raichi. Edellisen elokuvansa Suomessa hän oli kuvannut vuonna 1945 (Mikä yö!). Talviset katunäkymät lumikinoksineen lavastettiin keskellä kesää Munkkisaaren studion pihalle. Kuvissa näkyy myös Suomi-Filmin studiorakennusta. Kaarlo Wilskan sukunimi on elokuvan alkuteksteissä virheellisessä muodossa Vilska ja Rauha Puntin sukunimi on muodossa Puntti-Laakso. Salli Karunan roolihahmon nimi on vaihdettu kuvausvaiheessa Wilhelminasta Viktorinaksi. Mai-Brit Heljon rooli kokottina on leikattu pois valmiista elokuvasta. Yleisömenestys oli Rovaniemen markkinoilla -elokuvan ohella selvästi vuoden paras. Elokuva-Aitan äänestyksessä Kesäillan valssi oli ylivoimainen yleisösuosikki. Menestys poiki Kesäillan valssille kolme vuotta myöhemmin eräänlaisen jatko-osan Onnelliset. - Toim. Juha Seitajärvi (2021) Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
| Music | ||||||||||||
|
1. Alkumusiikki Säv. Oskar Merikanto, sov. Martti Similä Orkesteri (off, alkutekstit), 2' 30". 2. Kevätlinnuille etelässä Säv. Oskar Merikanto, san. J.H. Erkko, sov. Martti Similä Es. Eeva-Kaarina Volanen, laulu, "tyttökoululaisten kuoro ja orkesteri" sekä Leif Wager, urkuharmoni (playback, Kaisu Vihervuori, laulu, naiskuoro, piano ja orkesteri, joht. Martti Similä), 0' 55". 3. Kun päivä paistaa Säv. Oskar Merikanto, san. J.H. Erkko, sov. Martti Similä Es. Eeva-Kaarina Volanen, laulu ja piano (playback, Kaisu Vihervuori, laulu, piano- ja orkesterisäestys, joht. Martti Similä), 0' 55". 4. Idylli Säv. Oskar Merikanto, sov. Martti Similä Es. Leif Wager, viulu (playback, Wolde Jussila, viulu), 0' 35". 5. Miksi laulan Säv. Oskar Merikanto, san. J.H. Erkko, sov. Martti Similä Es. Eeva-Kaarina Volanen, laulu, ja Leif Wager, laulu ja piano (playback, Kaisu Vihervuori ja Leif Wager, laulu, piano- ja orkesterisäestys), 1' 00". 6. Annina Säv. Oskar Merikanto, san. Daniel Fallström, suom. tuntematon, sov. Martti Similä 1) Es. Leif Wager, laulu ja luuttu (playback, harppu- ja orkesterisäestys, joht. Martti Similä), 1' 50". 2) Leif Wager, laulu (off, harppu- ja orkesterisäestys, joht. Martti Similä), 0' 40". 7. Kas oksa värähtää Säv. Oskar Merikanto, san. Sándor Petőfi, suom. Jussi Snellman, sov. Martti Similä Es. Eeva-Kaarina Volanen, laulu, ja Leif Wager, piano, Rauha Puntti-Laakso, sello sekä kolme "tyttökoululaista", viulu (playback, Kaisu Vihervuori, laulu, piano- ja jousiyhtyesäestys, joht. Martti Similä), 0' 55". 8. Kesäillan valssi Säv. Oskar Merikanto, san. Aapo Similä, sov. Martti Similä 1) Es. "tyttökoululaisten yhtye" (playback, piano ja jousiyhtye), 1' 45". 2) Es. Eeva-Kaarina Volanen, hyräily (100 %), 0' 05". 3) Es. "ravintolayhtye" (playback, piano ja jousiyhtye), 1' 50". 4) Es. Ekke Hämäläinen, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 0' 05". 5) Harmonikka (off), 1' 10". 6) Es. Eeva-Kaarina Volanen, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 0' 05". 7) Es. kuoro ja orkesteri joht. Leif Wager (playback, sopraanosolisti, sekakuoro ja orkesteri, joht. Martti Similä), 2' 30". Levytys: Kuoro ja Leijona-konserttiorkesteri, joht. Martti Similä; Leijona A-207, 1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 6 - Musiikkia elokuvista 1950-1951; Artie Music AMCD 1049 (2016). 9. Merellä Säv. Oskar Merikanto, san. J.H. Erkko, sov. Martti Similä Es. Lauri Lahtinen, laulu, ja orkesteri, joht. Martti Similä (playback), 2' 50". Levytys: Lauri Lahtinen ja Leijona-orkesteri, joht. Martti Similä; Leijona A-208, 1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 6 - Musiikkia elokuvista 1950-1951; Artie Music AMCD 1049 (2016). 10. Onnelliset Säv. Oskar Merikanto, san. Aleksis Kivi, sov. Martti Similä Es. Eeva-Kaarina Volanen ja Leif Wager, laulu (playback, Kaisu Vihervuori ja Leif Wager, laulu, huilu- ja orkesterisäestys), 0' 50". 11. Romanssi oopperasta Pohjan neiti Säv. Oskar Merikanto, sov. Martti Similä Es. Leif Wager, viulu (playback, Wolde Jussila, viulu), 0' 20". 12. Satuballaadi ("Kettu se lähti naimateille") op. 14 nro 8 musiikkinäytelmästä Juhannustulilla Säv. Oskar Merikanto, san. Larin-Kyösti, sov. Martti Similä Es. Aino Lohikoski, Rauni Luoma ja Toini Vartiainen, laulu, Reino Valkama, pasuuna, sekä Eero Viitanen, laulu ja harmonikka (playback, harmonikka- ja pasuunasäestys), 0' 25". 13. Nyt on juhannus op. 14 nro 1 musiikkinäytelmästä Juhannustulilla Säv. Oskar Merikanto, san. Larin-Kyösti, sov. Martti Similä Es. Rauni Luoma ja Toini Vartiainen, laulu, sekä Reino Valkama, harmonikka (playback, harmonikkasäestys), 0' 50". 14. Laula tyttö Säv. Oskar Merikanto, san. J.H. Erkko Es. Leif Wager, laulu ja piano (playback, pianosäestys), 0' 40". 15. Sampan ballaadi op. 14 nro 4 musiikkinäytelmästä Juhannustulilla ("Kylän pelimanni viuluhun suuttuissaan rajasuutariksi vaihtui - -") Säv. Oskar Merikanto, san. Larin-Kyösti, sov. Martti Similä 1) Es. Leif Wager, laulu ja piano (playback, pianosäestys), 0' 20". 2) Es. Reino Valkama, laulu ja piano (playback, pianosäestys), 0' 20". 16. Kullan murunen Säv. Oskar Merikanto, san. J.H. Erkko, sov. Martti Similä Es. Leif Wager, viulu (playback, Wolde Jussila, viulu), 0' 55". 17. Sinfonie Nr. 2 D-Dur / Sinfonia nro 2 D-duuri op. 36 IV osa Allegro molto Säv. Ludwig van Beethoven Es. orkesteri, joht. Martti Similä (playback), kahteen kertaan, yht. 1' 05". 18. Tšetvertaja sinfonija f-minor / Sinfonia nro 4 f-molli osa Finale - Allegro con fuoco Säv. Pjotr Tšaikovski Es. orkesteri, joht. Martti Similä (playback), 1' 00". 19. Se kolmas Säv. Oskar Merikanto, sov. Martti Similä Orkesteri (off), 1' 25". 20. Vallinkorvan laulu Säv. Oskar Merikanto, san. Aukusti B. Mäkelä (= Ernst Ivar Roini), sov. Martti Similä Es. Kaarlo Wilska, laulu ja kantele (playback, Vilho Ryymin, laulu, ja Väinö Hannikainen, kantele), 2' 05". Levytys: Vilho Ryymin, Väinö Hannikainen (kantelesäestys); Leijona A-209, 1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 6 - Musiikkia elokuvista 1950-1951; Artie Music AMCD 1049 (2016). 21. Kuin hiipuva hiillos tummentuu Säv. ja sov. Oskar Merikanto Es. Leif Wager, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 1' 20". 22. Oi muistatko vielä sen virren Säv. Oskar Merikanto, san. Eino Leino ja Juho Railio, sov. Martti Similä Es. Rafael Karima, laulu, ja soitinyhtye (playback, soitinyhtyeen säestys), 1' 15". Huomautuksia: Alkumusiikki koostuu Oskar Merikannon sävellyksistä Kesäillan valssi ja Romanssi. Ekke Hämäläinen viheltää Johann Strauss II:n wieniläisvalssia Künstlerleben / Taiteilijaelämää op. 316 (100 %), 0' 05". - Toim. Juha Seitajärvi (2021) Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) pohjalta. |
||||||||||||
| Inspection Details | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Technical Data | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Language | ||||||||||||
|
Finnish |