Vastamyrkky
"Vastamyrkky" (rinnakkaisnimi)
Motgift (ruotsinkielinen nimi)
The Antidote (englanninkielinen käännösnimi)
Le Contre-poison (ranskankielinen käännösnimi)
Gegengift (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Vastamyrkky
Yrjö Haapasen ohjaama ja nimimerkki Vahan (Valentin Vaala, Yrjö Haapanen) käsikirjoittama draama Vastamyrkky (1945) pohjautuu Hella Wuolijoen näytelmään. Tohtori Kaarina Sarkalahti (Liisa Nevalainen) jättää lupaavan uransa kirurgina ja palaa hämäläisen kotipitäjänsä kunnanlääkäriksi. Hän valittaa paikallisen tehdaslaitoksen puutteellisista suojelulaitteista, jotka aiheuttavat paljon tapaturmia. Pitäjään tarvitaan myös sairaala, jonka rahoittamiseen konkurssin partaalla oleva yritys ei ole halukas osallistumaan. Pankinjohtaja Magnus Varanko (Sasu Haapanen) rakastuu Kaarinaan ja asettuu puoltamaan tämän sairaalasuunnitelmia tehtaan johtokunnassa.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
K16 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä 1945 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Uusien yrittäjien Wuolijoki-elokuva sai kriittisen myötämielisen vastaanoton. P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 2.10.1945) koki sen olevan "kerronnaltaan enemmän filmiä kuin useimmat meikäläiset ensiyritykset" ja jatkoi: "Juuri nimenomaan uuden yhtiön Filmitaito Oy:n ensimmäisenä aikaansaannoksena ja Yrjö Haapasen ensimmäisenä ohjaustyönä se kyllä onkin varsin laatuunkäypä. Siinä on paikoin vauhtia hyvinkin ja kautta linjan kohtuullisesti, mitään ensiyrityksille tyypillisiä mahdottomuuksia ei pistä silmään ja vahvana plussana on muutaman näyttelijätyön pätevyys." Monet arvostelijat pohtivat teatterin painolastia ja sovituksen linjaa. "Nyt se on kerta kaikkiaan aivan liiaksi filmattua teatteria pitkine kaksinpuheluineen ja vähäisine toimintoineen", katsoi T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 2.10.1945). "Se on vahinko, sillä sen otollisempaa aihetta kuvata tehdastyöläisten oloja ja elämää kuin Vastamyrkyssä ei hevillä saa toista. Elokuvan yhteiskunnallinen opetus olisi silloin tapahtunut kuvan välityksellä eikä puhutun sanan avulla." "Mutta sitä ei voi kieltää", tunnusti kriitikko, "etteikö se ole tehty vauhdikkaasti. Elokuvaohjaajana ensi kertaa kokeileva Yrjö Haapanen on siinä mielessä onnistuneesti karttanut kaiken pitkäveteisyyden vaaran, ja se on jo paljon." Myös S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 2.10.1945) piti elokuvaa "filmattuna keskustelunäytelmänä" ja kirjoitti: "Teatterin lavalta jaksaa katsoja erinomaisesti kuunnella vuorosanoja, varsinkin kun ne todella räiskyvät nokkelina kuten Vastamyrkyssä on laita. Mutta filmiltä odottaisi jotakin muuta [- -]. Nyt filmissä puhutaan tavattomasti, kamera siirtyy henkilöstä toiseen ja niin kauan kuin pysytään näytelmän alkuperäisissä repliikeissä, niitä jaksaa kyllä seurata, mutta ilmeisesti näytelmän tekijä ei ole päässyt valvomaan, että kaikki vuorosanat olisivat samalla tasolla. Skenaristi on nimittäin päässyt pistämään väliin omia selventäviä repliikkejään, jotka eivät ole kaikkein onnistuneimpia." "Käsittääksemme elokuvatuottajien tulisi pyrkiä vähitellen noudattamaan jotakin kiinteätä linjaa elokuvan juonta sommitellessaan", pohti puolestaan L. S. (Leo Schulgin, Ilta-Sanomat 5.10.1945). "Jos Vastamyrkky olisi elokuvana joko kirpeä yhteiskunnallinen julistuselokuva tai päinvastoin pelkkä kevyt komedia, olisi se ehdottomasti voittanut. Nykyisellään se on sekoitus kumpaakin eikä sitä voi ottaa vakavalta kannalta. Väliin väläytetään 'vuolijokimaisen' nasevissa repliikeissä yhteiskunnallisia epäkohtia, vuoroin kehitellään puhtaasti salonkinäytelmän juonta, joten kokonaisuus jää, kuten sanonta kuuluu, vaille päätä ja häntää [- -]." "Vastamyrkky on varsin hauska elokuvana, oikeastaan hauskempi kuin puhenäyttämöllä", koki taas Y. V. (Kansan Lehti 25.10.1945), "sillä käsikirjoituksen laatija on kekseliäästi sovittanut siihen uusia kohtauksia [- -]. Tosin ohjaaja Yrjö Haapanen ei ole kaikistellen voinut välttää jonkinlaista valokuvatun teatterin tuntua, mutta siitä huolimatta elokuva sujuu vauhdikkaasti pitäen katsojan koko ajan mukana." Liisa Nevalainen ja Sasu Haapanen saivat kiitosta näyttelijäsuorituksistaan. Heidän "nasevaa ja luonnollista keskusteluaan on todella nautinto kuulla", kiitti Y. V. "Erityisesti on Liisa Nevalainen miellyttävä myös filmituttavuutena", kirjoitti P. Ta-vi. "Hänen kunnanlääkärinsä on asiallinen, kypsä nainen, jonka oikeaan ryhdikkyyteen uskoo ja jota valaisee sama vapaa ja rauhallinen myönteisyys, joka Liisa Nevalaiselle on ominainen näyttämölläkin. Sasu Haapanen [- -] elämäntuntoihin avautuvana miehenä suorittaa tämän muutoksen hyvin taitavasti. Hän myös saa tähän käsikirjoituksessa varsin heikosti muotoiltuun osaan jopa hivenen leikillisyyttä ja varsin suomalaista miehekkyyttä." - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Vastamyrkky (1945) perustui Hella Wuolijoen Juhani Tervapään salanimellä kirjoittamaan 3-näytöksiseen "kilttiin komediaan", jonka kantaesitys oli Helsingin Kansanteatterissa 11.10.1939. Teatterissa tohtoria esitti Vappu Elo, pankinjohtajaa Arvi Tuomi, hänen vaimoaan Sylvi Palo, insinööriä Kaarlo Kytö, hänen vaimoaan Eine Laine, Arvi Katraa Leo Lähteenmäki ja majatalon muoria Elsa Rantalainen. Muissa rooleissa nähtiin Matti Aulos, Anni Hämäläinen ja Evald Terho. Yleisradio lähetti Vastamyrkyn kuunnelmasovituksena elokuussa 1945. Elokuvasovituksen näytelmästä ohjasi ensikertalainen Yrjö Haapanen (1907 - 1982), joka oli ollut Suomi-Filmin palveluksessa vuodesta 1935 laboratorio- ja leikkaajantehtävissä. Nyt hän irtautui Suomi-Filmistä uuden yhtiön, Filmitaito Oy:n, toimitusjohtajaksi ja ohjaajaksi, päärahoittajanaan liikemies Viljo Ståhlhammar. Yhtiön ensimmäisen elokuvan yhteydessä haluttiin hyödyntää muuttuneiden poliittisten suhdanteiden myötä aallonharjalle nousseen Hella Wuolijoen uutta suosiota. Käsikirjoituksen Haapanen teki Valentin Vaalan kanssa, yhteistä nimimerkkiä Vaha käyttäen. Käsikirjoituksen ulkoasu noudattaa yleisestä käytännöstä poikkeavaa Vaalan tyyliä: repliikit sivun vasemmalla, kuvaselitykset oikealla puolella. Näytelmän ensimmäinen näytös tapahtuu Kallahden tehtaiden pääkonttorissa, toinen Alakylän kestikievarissa saman päivän iltana ja kolmas insinööri Noreniuksen asunnossa seuraavana iltana. Käsikirjoittajat ovat säilyttäneet aikadimension samana, mutta lisänneet ja siirtäneet tapahtumia mm. sairaalaan, tohtorin vastaanotolle, Koivulahden kartanoon ja sahalaitokselle. Alakylän kestikievari muutettiin Tuovilan kestikievariksi. Elokuvan alkuun lisättiin professori Mikko Warén, joka näytelmässä mainitaan vain ohimennen. Miespääosaan ohjaaja kiinnitti veljensä, näyttelijä Sasu Haapasen. Naispääosassa nähtiin Liisa Nevalainen ensimmäisessä suuressa valkokangastehtävässään. Ulla Saarno oli aikaisemmin esiintynyt Suomen Filmiteollisuuden elokuvissa Ulla Ilonan ja Fenno-Filmin elokuvissa Ulla Polvianderin nimellä. Hella Wuolijoen sukunimi on elokuvan alkuteksteissä virheellisessä muodossa Vuolijoki ja Kaarlo Saarnion etunimi muodossa Kallu. Ama Jokisesta käytetään hänen virallista nimeään Armas Jokinen. Leikkausvaiheessa on jätetty pois käsikirjoituksen jakso, joka liittyy sahalla tapahtuvaan onnettomuuteen. Vastamyrkyn yleisömenestys oli suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden viidenneksi heikoin. Filmitaidon ja Yrjö Haapasen seuraava elokuva, komedia Naimisiin päiväksi, sai ensi-iltansa vuoden 1946 alussa. Elokuva jäi kummankin viimeiseksi. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa ei ole elokuvan julistetta. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 30" (1' 50"). 2. Morfiiniteema Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 55". 3. Junakuvat Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 35". 4. Saha Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 10". 5. Warénin kuolinilmoitus Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 20". 6. Automatka Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 50". 7. Sahalla. Leikkaus konttorissa Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 55" (1' 35"). 8. Ukonilma Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 25". 9. Yhteenajo Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 35". 10. Marssi sateessa Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 40". 11. Majatalo I Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 40". 12. Majatalo II Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 45". 13. Majatalo III Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 30". 14. Valssi Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 45". 15. Kuistilla Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 45". 16. Pankinjohtaja ja tohtori keskustelevat Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 20". 17. Korvapuusti Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 20". 18. Finale/Loppusoitto Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 6' 30" (6' 40"). Huomautuksia: Suluissa on partituuriin merkityt kestot, jos ne selvästi poikkeavat käytettävissä olleen elokuvakopion kestoista. Morfiiniteema (nro 2) sisältyy myös Warénin kuolinilmoitukseen (nro 5), Saha (nro 4) Sahalla. Leikkaus konttorissa jaksoon (nro 7), Kuistilla -jaksossa (nro 15) on muutamia tahteja sävellyksestä Ukonilma (nro 8). Pankinjohtaja ja tohtori keskustelevat (nro 16) on toisin toteema sävellyksestä Majatalo II (nro 12). - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |