Keinumorsian
De möttes vid gungan (ruotsinkielinen nimi)
They Met at the Swing (englanninkielinen nimi)
Die Schaukelbraut (saksankielinen nimi)
Kampen om en Kvinde (tanskankielinen nimi)
La Jeune fille á la balançoire (ranskankielinen käännösnimi)
Keinu-morsian (työnimi)
Finna-arvio
Keinumorsian
Valentin Vaalan ohjaama ja Martti Larnin käsikirjoittama melodraama Keinumorsian (1943) pohjautuu Lauri Haarlan näytelmään. Hämeen maaseudulle sijoittuvassa tarinassa Jarvalan tytär Aliina (Irma Seikkula) ja talon myllyrenki Jalmari Hurttia (Olavi Reimas) rakastavat toisiaan. Jarvalan isäntä (Väinö Sola) ei hyväksy renkiä vävykseen, koska haluaa tyttärensä rikkaisiin naimisiin. Varakas leski Elias Horha (Edvin Laine) kosii Aliinaa, joka lopulta suostuu vanhan miehen vaimoksi.
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||
|
7 |
||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Anna-Liisa Pajula, Virpi Främling, Eeva Kytölä, Elli Främling, Lea Sillanpää ja Saara Sillanpää (tyttöjä keinumäellä), Väinö Rajoo (poika keinumäellä)<br />(Lähde: Tellervo Santaranta 6.4.2013 sähköpostikirje ja Väinö Rajoo 23.3.2012 puhelinhaastattelu)<br /><br />Aino Järvinen (renkiä kyyditsevä nainen)<br />(Lähde: Urjalan Joulu 1985 -lehti) ,
Anna-Liisa Pajula, Virpi Främling, Eeva Kytölä, Elli Främling, Lea Sillanpää ja Saara Sillanpää (tyttöjä keinumäellä), Väinö Rajoo (poika keinumäellä)<br />(Lähde: Tellervo Santaranta 6.4.2013 sähköpostikirje ja Väinö Rajoo 23.3.2012 puhelinhaastattelu)<br /><br />Aino Järvinen (renkiä kyyditsevä nainen)<br />(Lähde: Urjalan Joulu 1985 -lehti)Hae aiheista |
||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||
|
Kesä - syksy 1942 |
||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||
|
Lauri Haarlan näytelmän tuoreet teatteriesitykset vaikuttivat monien arvostelujen taustalla: vertailua käytiin sekä elokuvan voitoksi että tappioksi. "Teatteri kuultaa kautta linjan elokuvan läpi", katsoi -torni- (Ilta-Sanomat 5.1.1943), jonka mukaan näytelmä "ei ole ollut mikään erikoisen kiitollinen elokuvattava". O. V-hl (Olavi Vesterdahl , Aamulehti 3.1.1943) puolestaan piti elokuvaa "oivallisena näytteenä siitä, miten näytelmästäkin voidaan muovata filmi, joka ei ole elokuvattua teatteria". O. V-hl:n mielestä elokuva ei ollut "yhtä tiivis kuin näytelmä, mutta tilalla on sen sijaan auvoista suven tuntua ja kevyttä ilmavuutta, joka laimentaa näytelmän itse asiassa varsin kovaa ja sydämetöntä nuoruuden ja vanhuuden ristiriitaa, valaa siihen enemmän inhimillisyyttä ja tunnelmallista herkkyyttä kuin teatterilavalla nähtynä. Siten elokuva poikkeaakin huomattavasti näytelmästä - ja filminä epäilemättä edukseen, vaikka dramaattisessa voimassaan jääkin valjummaksi. Lopussa on tosin dramaattinen nousukohta - vaikuttava ja tehokas." Monet panivat P. T-vi:n (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 14.1.1943) lailla merkille, että "Keinumorsian oli Vaalan kahdeskymmenes ohjaustyö, mutta ei suinkaan hänen parhaimpansa". H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 11.1.1943) säesti: "De möttes vid gungan är Valentin Vaalas tjugonde men knappast bästa film. I lantlig miljö har han blott sällan utvecklat sina bästa regissörsegenskaper: ett rappt och fyndigt berättarsätt effektfullt kombinerat med lekfull humor i spirituell föredrag." Eino Heinon luonnonkuvaus sai kuitenkin kiitosta: "De fotografiska bildsviter Eino Heino bjöd på voro bräddade av innerlig lyrik och subtil naturkänsla", tunnusti H. K. ja P. T-vi myötäili kriittisesti: "Eino Heinon kamera on vanginnut sen puitteisiin yhtenään silmiäni veleviä maalaisnäkymiä ja kesäisen luonnon heleyttä - ja siinä on pari lahjakasta näyttelijäsuoritusta, mutta kokonaisuutena se jää jollakin tavoin ulkokohtaiseksi ja jättää katsojan kylmäksi". Uuden Suomen S. S. (Salama Simonen, 14.1.1943) piti koko elokuvaa "lähinnä suomalaisen luonnon ylistyslauluna jopa siinä määrin, että ihmiskohtalot ovat jääneet sen rinnalla paljon verettömämmiksi". Poikkeuksena hän nosti esiin "väkevin vedoin piirretyn mylläri Horhan", jonka tulkinnassa Edvin Laine osoitti "sekä syvyyttä että jykevyyttä". Yleensäkin Edvin Laineen näyttelijäsuoritus nähtiin elokuvan kantavana voimana, jonka rinnalla Irma Seikkulan "herkkä olemus ja hillitty ilmeily" (S. S.) koettiin "liiankin hauraana" ja Olavi Reimas kaikessa komeudessaan ja miehekkyydessään "ylimalkaisena" (O. V-hl) tai tyyliltään "leväperäisenä" (P. T-vi). "Laine on epäilemättä myöskin elokuvan alalla merkittävä voima, vaikka hänellä onkin toistaiseksi ollut vain vähän tehtäviä", ounasteli O. V-hl. Vuoden 1982 tv-esityksen yhteydessä Markku Tuuli (Katso 25/1982) totesi maalaisdraaman kaavamaisuuden, mutta piti Vaalan ohjausta "yllättävän kepeänä": "Siksi filmi on kestänyt aikaa paremmin kuin monet muut raskaammalla paatoksella toteutetut maalaisdraamat [- -] Keinumorsian onkin ihan katsottava kotimainen elokuva, jossa liikoja pingottamatta on onnistuttu pääsemään varsin myönteiseen lopputulokseen. Kiinnostava on myös elokuvan tarjoama moraali: filmin rehdein henkilö on se, joka tapahtumaketjusta eniten kärsii." - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||
|
33-vuotiaan Valentin Vaalan 20. ohjaustyö perustui Lauri Haarlan kolminäytöksiseen kansannäytelmään, jonka ensiesitys oli Turun Työväen Teatterissa 21.2.1942. Näytelmänsä käsikirjoituksen viimeiselle sivulle tekijä on kirjoittanut: "Päätetty 23.1.1942 klo 14.02 hälytyssireenien soidessa Helsingin kaupungissa." Näytelmä tapahtuu "kevätkylvön aikana illasta seuraavaan iltaan kaukaisessa korpikylässä". Ensimmäinen näytös on mylläri Horhan tuvassa, toinen ja kolmas talon pihalla. Käsikirjoittaja Martti Larni lavensi tarinaa vuoden mittaiseksi. Osa tapahtumista sijoitettiin kevääseen, mutta kuvausvaiheessa elettiin jo elonleikkuun aikaa, ja niin kylvötöiden asemesta puhutaan salaojan kaivuusta ja viljankorjuusta. Horhan tilan lisäksi elokuvassa liikutaan keinumäellä, tivolissa, tukkikämpällä, merisatamassa, Jarvalan ja Huhtalan taloissa, ruuhkautuneella koskella jne. Laivarantaan sijoitettu loppukohtaus ei ole mukana valmiissa elokuvassa. Henkilöihin on lisätty mm. Aliinan vanhemmat sekä Eliaan naimaton Eetla-sisar samoin kuin Jalmarin tivolissa kohtaama nainen. Tukkisavotan ulkokuvat on otettu Suomi-Filmin lyhytelokuvasta Tukinkuljetusta autolla Pohjois-Suomessa (1939), joka tunnetaan myös nimillä "Tukinajossa tuntureilla" ja "Sallan savotta 1938". Keinumorsiamen esityskierros alkoi Helsingissä viikkoa myöhemmin kuin kuudessa ensi-iltakaupungissa. Yleisömenestys oli teatteriesityskertojen mukaan laskien hyvä maaseutukaupungeissa, Helsingissä jonkin verran vuoden keskiarvoa parempi. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||
|
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Harry Bergström Orkesteri (off), 1' 20". 2. Keinulaulu / "Keinupoikien laulu" ("Hau-vau, hau-vau, kiikku käy. Eikös mun kultaani vielä näy - -") Säv. Harry Bergström, san. Lauri Haarla 1) Es. "kyläläiset", laulu (playback ja off, sekakuoro), kahteen kertaan, yht. 2' 45". 2) Es. Tapio Nurkka, laulu (100 %), 0' 15". 3. Pastorale Säv. ja sov. Harry Bergström Orkesteri (off), kaksi kertaa, yht. 2' 20". Levytys: Olli-Pekka Tuomisalo (saksofoni) ja Jaana Ikkala (piano); cd-albumilla Elokuisessa Helsingissä; OPTCD-97001, 1997. 4. Yksin ei jouda hukkaan... / "Keinumäen laulu" ("Yksin on niin hyvä olla, yksin ei joudu hukkaan - -") Säv. Harry Bergström, san. Lauri Haarla Es. "kyläläiset", laulu (playback ja off, sekakuoro), kahteen kertaan, yht. 2' 05". 5. "Maija-Liisan laulu" ("Tillin tallin talutettiin, poikaset pantiin talliin - -") Säv. Harry Bergström, san. Lauri Haarla 1) Es. Tuire Orri, laulu (100 % ja off), 0' 30". 2) Es. Tapio Nurkka, laulu (playback, Harry Bergströmin harmonikkasäestys), 0' 25". 6. Tivolivalssi Säv. Harry Bergström, san. levytyksissä Kerttu Mustonen Orkesteri (off), 1' 30". Levytys: Georg Malmstén ja Odeon-orkesteri; Odeon A-228654, 2.12.1942. Kippari [Teijo Joutsela] ja Odeon-orkesteri, joht. Harry Bergström; Odeon PLD 91, 8.9.1953. Uudelleenjulkaisu (Georg Malmsténin lauluversio) cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039, 2012. 7. Minä laulan lapsen kielen / "Lapsen univirsi" ("Minä laulan lapsen kielen, linnun virren liepottelen - -") Säv. Harry Bergström, san. Lauri Haarla 1) Es. Irma Seikkula, laulu (playback, tunnistamaton laulajatar, orkesterisäestys), 2' 05". 2) Orkesteri (off, lopputeksti), 0' 35". Levytys: Auvo Nuotio; Odeon PLD 92, 1953. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039, 2012. 8. Takaperin, takaperin saksanpolkkaa Säv. Harry Bergström, san. Lauri Haarla 1) Es. Aku Peltonen, harmonikka (playback, Harry Bergström, harmonikka), 0' 40". 2) Es. Aku Peltonen, laulu ja harmonikka (playback, Harry Bergströmin harmonikkasäestys), kahteen kertaan, yht. 0' 50". Levytys: Georg Malmsten ja Odeon-orkesteri; Odeon 228654, 2.12.1942. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039, 2012. 9. "Paimenet kaitsevat lampaitansa, nuoret ne etsivät armaitansa - -" Säv. Harry Bergström, san. Lauri Haarla Es. Kirsti Hurme, laulu (playback, Harry Bergströmin harmonikkasäestys), 0' 40". 10. Nikutan nakutan / "Myllyrengin laulu" ("Nikutan, nakutan vasaran päällä, ole sinä siellä ja minä olen täällä - -") Säv. Harry Bergström, san. Lauri Haarla Es. Olavi Reimas, laulu (playback, Harry Bergströmin harmonikkasäestys), 1' 10". 11. Kuusi on metsän kuningas / "Kulkijan laulu" ("Kuusi on metsän kuningas, mut pihlaja pieni ja väärä - -") Säv. Harry Bergström, san. Lauri Haarla Es. Olavi Reimas, laulu (playback, Harry Bergströmin harmonikkasäestys), 0' 30". 12. "Lahomyllyn surmalaulu" ("Oli muinoin julma se mylläri, joka nuoren vaimonsa surmasi - -") Säv. Harry Bergström, san. Lauri Haarla Es. Tuire Orri, laulu (playback, Harry Bergströmin harmonikkasäestys), 0' 35". 13. "Laulajan laulu" ("Ei olla poikia tuppisuita, ollahan poikia pörröpäitä - -") Säv. Harry Bergström, san. Lauri Haarla Es. Olavi Reimas, laulu (playback, Harry Bergströmin harmonikkasäestys), 0' 45". Huomautuksia: Alkumusiikin teemoina ovat mm. Kuusi on metsän kuningas ja Takaperin, takaperin saksanpolkkaa. Tivolivalssiin (nro 5) sekoittuu taustalta sekakuoron laulamana "Keinumäen laulu" (nro 6) (off), 0' 15". - Toim. Juha Seitajärvi (2021) Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) pohjalta. |
||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kieli | ||||||||||||
|
suomi |