Simo Penttilän näytelmän mukaan:

Tekniikan ylioppilas Petteri ja kapteeni evp. Jere Renkonen ovat tulleet Helsingistä Karjalan Kannakselle arkkitehti Matti Marraksen vieraiksi. Kiireellisen tilaustyönsä vuoksi Marras on vuokrannut huvilan puolen kilometrin päästä rajalta, mutta pian selviää, että huvilanvartija Pjotr on toiminut omaan laskuunsa: huvilan oikea omistaja, emigranttiruhtinas Asatiánts saapuu yllättäen Lontoosta sisarentyttärensä Darjan ja tämän seuraneidin Lilyn kanssa; topografiryhmäksi tekeytyvät miehet saavat kuitenkin luvan viipyä huvilassa seuraavaan päivään.

Ruhtinaan mielenkiinto kohdistuu salin suureen kaappiin, jonka avaimen hän saa Pjotrilta, mutta jonka hän pian hukkaa. Petteri löytää avaimen, saa kaapin auki ja Pjotrin yllättäessä hänet joutuu piiloutumaan sen sisään. Huoneesta kuulemistaan keskusteluista Petteri saa selville, että ruhtinas odottaa "miestä Marseillesta", jonka on määrä viedä kaappiin kätketty paperi Moskovaan. Kyseessä on Asatiántsin "ikivanhan ruhtinassuvun kunnia ja maine": vallankumouksen jälkeen suuriruhtinas Boris on uskonut Asatiántsin haltuun paperin, joka paljastaa suunnattomien sukukalleuksien piilopaikan. Onnettomuudekseen ruhtinas on vuonna 1918 allekirjoittanut kenraali Velikoville osoitetun kompromettoivan kirjeen, joka uhataan saattaa julkisuuteen, ellei ruhtinas pysty toimittamaan paperia, jonka Darjan isä hänen käskystään on aikoinaan kätkenyt kaappiin.

Uskaltautuessaan ulos kaapista Petteri törmää Lilyyn, joka on ulkona odottanut "Marseillen miestä" ja joka nyt kertoo miehen saapuneen ja menneen yläkertaan. Kyseessä on kuitenkin muukalaiseksi naamioitunut rajavartioston vääpeli Mehto, jota on Terijoelta varoitettu "Marseillen miehestä" ja joka on ryhtynyt selvittämään asiaa. Mehto ei saa kaappia auki. Kun Petteri päättää yöpyä huoneessa ja tutkii kaappia rauhassa, hän löytää naisten housuihin kätketyn suljetun kirjekuoren. Illan mittaan Marras on tutustunut Darjaan ja rakastunut nuoreen kaunottareen, samalla kun Petteri on osoittanut tunteikasta huomiotaan Lilylle.

Yöllä havaitaan, että ruhtinas, Darja ja Lily ovat kadonneet yläkerrasta. Lily ilmestyy saliin nääntyneenä ja kertoo ruhtinaan muistaneen alahuvilan kaapin: he ovat lähteneet yhdessä ulos, mutta joutuneet takaa-ajetuiksi ja eksyneet toisistaan. Ulkona ammutaan, kun Mehto luulee nähneensä oikean "Marseillen miehen"; hän myös väittää Pjotrin antaneen valomerkkejä. Salin kaapista kuuluu kolinaa: sisältä löytyy sidottuna ruhtinas, joka kertoo alahuvilan kaapin avaimen sopineen myös salin kaappiin, mutta joutuneensa tuntemattoman miehen yllättämäksi. Mehto paljastaa, että ruhtinaan huvilaa käytetään vakoiluetappina, josta paperit haetaan joka kuukauden 1. ja 16. päivä; yön vilkas liikenne johtuu juuri siitä, että on 16. päivä.

Valot sammuvat ja saliin ilmestyy pistooli kädessä sadetakkinen, kasvonsa peittänyt mies, joka tunnustaa olevansa "muudan mies Marseillesta" ja sanoo apurinsa harhauttavan parhaillaan takaa-ajajia ulkona. Lisäksi hän väittää saaneensa paperin, joka mustaa ruhtinaan maineen ja osoittaa emigranttien taistelun turhuuden: "Toveri Asatiánts on ihmisten silmissä meikäläinen." Mies pakenee ikkunan kautta, mutta ulkona odottava Petteri pakottaa hänet takaisin kaapista löytämällään pistoolilla, joka onkin tyhjä. Myös "tärkeä paperi" ilmenee Petterin kujeeksi: hän on kirjoittanut siihen "Onnee - toivoo - Petteri" ja pannut sen itse naisten housuihin, jotta etsijät löytäisivät edes jotakin. "Mies Marseillesta" puolestaan paljastuu kenraali Velikoviksi, joka on tarvinnut paperia todistaakseen uskollisuutensa uusille isännilleen. Päätetään, että pahin rangaistus Velikoville on lähettää hänet rajan taakse ilman mitään papereita.

Darja ilmestyy saliin yhdessä Lilyn kanssa: tyttö on pyörtynyt rantamajaan ja löytänyt sieltä oikean kaapin ja oikean paperin: aarteen piilopaikka on nyt selvillä. Marras tarttuu hymyillen Darjan käteen, kun myös Petteri ja Lily ovat vetäytyneet kahden kesken.

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan.